Puheenaihe

Mari asuu ja työskentelee laivassa Helsingissä, maksaa yhtä paljon kuin omakotitalossa, mutta: "Täällä tuntuu kuin olisi aina lomalla"

Asuntolaivureiden puheenjohtaja Mari Korhonen on asunut perheineen asuntolaivassa Vuosaaressa, eikä ainakaan näillä näkymin ole muuttamassa Kipparlahteen. Sylissä perheen koira Elsa, 2. Taustalla siintää Aurinkolahti.

Sanna Jompero

Asuntolaivoille osoitettu ensimmäinen virallinen paikka Helsingissä on nyt lähempänä kuin koskaan.

Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi tiistaina alueen varaamisen Asuntolaivurit ry:lle Kipparlahdesta suunnittelua varten.

Varaus on voimassa vuoden 2020 loppuun. Maavuokra-aika on 15 vuotta. Kooltaan 2 446-neliöisellä tontilla sijaitsee nykyisin laivalaituri.

Asia siirtyy seuraavaksi kaupunginhallituksen päätettäväksi.

Kaupunginhallituksessa istuva apulaispormestari Anni Sinnemäki (vihr.) pitää hyvänä, että Helsingin asuntotarjonta monipuolistuu.

– Asuntolaivat eivät ole kaikkien juttu, mutta hienoa, että niillekin on kaupungissa paikkansa. Nyt on hyvä katsoa, miten toiminta Kipparlahdella lähtee käyntiin ja minkälaisia kokemuksia sieltä saadaan.

Myös Helsingin pormestari Jan vapaavuori (kok.) liputtaa asuntolaivojen puolesta.

– On positiivinen asia, että myös Helsinkiin rakentuu erilaisia asumisen ratkaisuja. Helsingin kaltaisessa merellisessä kaupungissa asuntolaivat ovat luonteva lisä tarjontaan ja luovat samalla mielenkiintoista ja monipuolista kaupunkikuvaa.

Merellistä asumista on tulossa myös Kalasataman Verkkosaareen, jonne rakennetaan Helsingin ensimmäiset kelluvat asunnot.

Kipparlahdessa olisi paikkoja 10–12 peräkiinnityksellä olevalle alukselle. Asiasta kiinnostuneita laivureita on tällä hetkellä viisi. Asuntolaivureihin kuuluu noin 50 jäsentä.

Laivojen tulee olla rekisteröityjä, katsastettuja, vakuutettuja, merikelpoisia ja ulkonäöltään ympäristöön sopivia aluksia, jotka soveltuvat ympärivuotiseen asumiseen.

Asuntolaivureiden puheenjohtaja Mari Korhonen on iloinen varausasian etenemisestä, vaikka Helsinki onkin pohtinut asuntolaivojen sallimista virallisena asumismuotona niin pitkään, että "jono on elänyt" ja osa ehtinyt jo myydäkin laivansa.

Korhosen mukaan alueen varaamisella on kolikon kaksi puolta.

– Toinen on, että ihana, että asia menee vihdoin eteenpäin ja ihmiset tottuvat ajatukseen. Toinen puoli on se, että tästä ei tulisi ainoaa tapaa asua asuntolaivassa. Siihen on oltava vapautensa.

Helsingissä ei tähän ole virallisesti saanut asua asuntolaivassa. Osoite on ollut oltava toisaalla.

– Mutta olisihan se makeeta, että fasiliteetit olisivat vieressä, kuten septityhjennys ja vedet. Öljyäkin voisi tilata yhdessä. Kustannukset olisivat näin kaikille pienemmät, Korhonen sanoo.

Veneen WC:n vesisäiliötä kutsutaan septitankiksi.

Korhonen on asunut kolme vuotta perheineen asuntolaivassa Vuosaaressa, eikä näillä näkymin ole kiinnostunut muuttamaan Kipparlahteen, mutta ei pidä sitä myöhemmin poissuljettuna. Lasten koulut ja kaverit pitävät perheen toistaiseksi Vuosaaressa.

– Me menemme nyt lasten ehdoilla. Iso osa jäsenistä haluaisin kuitenkin virallisen paikan, jossa saa olla.

Helsingin Uutiset kertoi Wennerstrandien asuntolaiva-asumisesta Hietalahdessa elokuussa 2017.

Helsinki on pohtinyt asuntolaiva-asiaa jo 30 vuotta. Asuntolaivoja on vuosien varrella pyöritelty pitkin Helsingin rantaviivaa.

Kaupungin vuonna 2013 valmistuneessa selvityksessä Helsingin asuntolaivapaikoista listalla on Kipparlahden lisäksi muun muassa Siltavuorenranta, Rajasaari, Suomenlinna, Suvilahti, Salmisaarenranta, Jätkäsaari, Puotila ja Kruunuvuorenranta.

Edessä on kuitenkin vielä monta muttaa , kunnes asuntolaivat rantautuvat Kipparlahteen.

Kaupunki on laatinut asuntolaivureille tiukat ehdot alueen vuokraamiseksi. Laivureiden tulisi omakustanteisesti rakentaa paikan kaikki fasiliteetit kuntoon ja kunnostaa vielä paikalla olevan laiturin betonirakenteet ja teräsosat. Kustannukset nousevat korkeiksi.

– Se on vähän ristiriitaista, että kaikki mitä rakennetaan, jää kaupungille. Rahoitusta täytyy vielä miettiä. Ihmisiltä pitäisi löytyä aika paljonkin omaa rahaa, Korhonen toteaa.

Korhonen toteaa, että laivassa asuminen ei muutenkaan ole halpaa. Kustannukset ovat omakotitalon luokkaa.

Asumiskustannukset Korhosten vuonna 1975 Puolassa valmistetussa Suukko-laivassa nousevat talvikuukausina yli tuhanteen euroon. Kesällä ne ovat noin 500 euroa. Päälle tulee vielä mahdollinen "asuntolaina" eli lyhennykset itse laivasta.

Kaikesta huolimatta Korhonen ei vaihtaisi asumismuotoa. Hän tekee töitä kotona ja nauttii asumisesta laivassa.

– Täällä tuntuu kuin olisi aina vähän lomalla. Koskaan en ole ollut niin lähellä luontoa kuin nyt olen. Meri on minulle tärkeä, sanoo seitsemän vuotta Hollannissa asunut Korhonen.

Pitkä odotus palkitaan

Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi tällä viikolla alueen varaamisen Asuntolaivurit ry:lle asuntolaivojen suunnittelua ja sijoittamista varten Herttoniemenrantaan Kipparlahteen.

Kaupunginhallitus käsittelee asiaa seuraavaksi.

Kipparlahteen mahtuisi 10–12 peräkiinnityksellä laituriin kiinnitettävää alusta.

Helsinki alkoi jo 1990-luvulla pohtia alueen varaamista asuntolaivoille.

Laivoja milloin missäkin ovat vastustaneet muun muassa asukkaat, kaupungin eri osastot sekä viranomaiset, kuten Uudenmaan ELY-keskus.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta

Asuntolaivaan voi pian muuttaa Helsingissä pysyvästi – Mervi: "Suurin muutos meille on, että saisimme vettä"12.8.2017 10.40
Asuntolaivapaikkoja voi hakea Helsingistä – laiturissa tilaa 5–6 alukselle19.4.2017 16.16
Kelluvat talot kestävät myrskyä – uutta kaupunkirantaa syntyy Helsinkiin 5 kilometriä: "Ainutlaatuista"20.9.2018 06.15
Saako Helsinki päiväkotibussin? – Paisuva kaupunki miettinyt jopa kelluvia päiväkoteja meren päälle16.4.2018 11.42
Suomalainen haaveilee edelleen omistusasumisesta – "Mahdollisuus karkaa kasvukeskuksissa monen ulottuvilta"12.7.2019 08.00

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu