Puheenaihe

Pia Wind sai ensimmäisen terrierinsä yli 40 vuotta sitten, ja se oli heti menoa – "Se on suuri koira pienessä koossa"

2-vuotias Maxim on lähdössä Hakunilan suureen terrierinäyttelyyn.

Leena Koivisto

Pia Wind istuu pihaportaalla skotlanninterriereidensä kanssa huolettomissa tunnelmissa, vaikka kohta on vipinää tiedossa. Porukan nuorin, eli Maxim, 2 v, pitää saada näyttelykuntoon. Se osallistuu tällä viikolla Vantaan Hakunilassa järjestettävään mittavaan terrierinäyttelyyn.

– Hieno mies, hellittelee Wind kannustavasti energistä junioria.

Tasapuolisesti emäntänsä huomiota saavat myös kaksi muuta skottia, 5-vuotias Dodo ja korvistaan jo kokonaan harmaantunut 11-vuotias Demi, narttuja molemmat.

Lähes koko ikänsä koiria omistanut ja kasvattanut Wind sai ensimmäisen kokemuksensa näyttelykehistä jo pikkutyttönä. Koira oli rottweiler, koska hänen isänsä oli rotuun tykästynyt. Tuomari suitsutti niin koiran kuin sen esittelijänkin erinomaisuutta.

– Siitä ilosta tämä näyttelyhomma sitten jäi päälle, vantaalainen Wind nauraa.

Vuonna 1968 hän sai ihka ensimmäisen oman koiransa. Se oli skotti ja sen jälkeen suhde rotuun on ollut katkeamaton, kasvattamisen Wind aloitti jo 1970-luvulla.

– Julmetun lyhyistä jaloistaan huolimatta skotti on jämäkkä rakenteeltaan. Se on suuri koira pienessä koossa, iso sisuskalujaan myöten. Se on myös luonnikas, ei mielistele koko ajan ja sillä on oma tahto. Joskus se on vähän raivostuttavankin omapäinen, Wind luonnehtii kiintymyksen kohdettaan.

Kasvatus on Windille harrastus, johon yhdistyy luontevasti tiivis näyttelyissä käynti. Hän trimmaa koiransa itse.

– Se on hyvin fyysistä hommaa ja ihan karvan päälle nyppimistä, kun mennään isoihin näyttelyihin. Trimmaamalla voi vahvistaa koiran hyviä puolia ja peittää pikkuvikoja.

Koirat ovat silti ensisijaisesti rakkaita lemmikkejä ja perheenjäseniä.

– Jokainen koira on yksilö, sisaruksissakin voi olla totaalisen eri luonteita, Wind sanoo.

– Taannoin minulla oli samasta pentueesta kaksi siskosta. Sandra tuijotti tunnin verran sentin mittaista mittarimatoa ja heilutti sille häntää, kun taas sen sisar jahtasi tappomeiningillä harakoita ja kyyhkysiä.

Koirista on ollut apua myös vaikeissa tilanteissa, kuten leikkaushoitoa vaatineesta sairaudesta toipumisessa.

– Istuin hiljattain pentuja saanut emokoira kainalossa, luin kirjaa ja välillä katselimme yhdessä pihassa peuhaavia pentuja. Se oli niin terapeuttista, että ei ole tosikaan. Äitikoira piti myös minusta huolta.

Luopumiseen vuosikymmenetkään eivät totuta.

– Viime kesänä kuoli Sandra. Kyllä se oli aivan kauhea paikka.

Suomen Terrierijärjestö järjestää kaikkien terrierirotujen erikoinäyttelyn Hakunilan urheilupuistossa la 24.8.

Arvostelut kehissä alkavat klo 10 ja loppukilpailut noin klo 15.30. Näyttely huipentuu parhaan koiran valintaan.

Tapahtuma lukeutuu maailman suurimpiin ja siihen osallistuu yli 1000 koiraa, joista osa tulee ulkomailta.

Mukana on myös harvinaisia terrierirotuja, kuten amerikankarvatonterrieri, amerikankääpiökettuterrieri, amerikanrottaterrieri, andalusiarottakoira biewerinterrieri js tenterfieldinterrieri. Staffordshirenbullterriereitä on ilmoitettu näyttelyyn lähes 150. Arvostelemassa on tuomareita Suomesta, Ruotsista, Norjasta, Virosta, Irlannista, Isosta-Britanniasta ja Ukrainasta.

Terri-Eri 2019 on Suomen Terrierijärjestön päänäyttely. Yhdistys on perustettu 1947.

Tapahtumaan on yleisöllä vapaa pääsy, mutta jos ottaa oman koiran mukaan, on pystyttävä näyttämään sen rokotustodistus.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu