Puheenaihe

Joillain Helsingin alueilla jo liki 40 prosenttia vieraskielisiä, osalla kasvu huimaa vuodesta 2010 – ”Muutamia huolestuttavia merkkejä”

Alueiden eriytyminen ei ole kaupunginkanslian julkaiseman raportin mukaan vielä suurta Helsingissä. Joitakin huolestuttavia merkkejä silti on.

Päivi Tuovinen/Arkisto

Helsingissä on jo asuinalueita, joilla liki 40 prosenttia puhuu äidinkielenään jotain muuta kuin suomea tai ruotsia.

Vuosaaren Kallahdessa ja Meri-Rastilassa 38 prosenttia väestöstä on vieraskielisiä. Itäkeskuksessa osuus on 37 ja Kontulassa 36 prosenttia.

Viidenneksi eniten vieraskielisiä asuu Jakomäessä, tuoreimman tilaston mukaan 34 prosenttia.

Kaupunkitutkimus ja tilastot -yksikön keväällä julkaisemassa Helsingin tila ja kehitys -raportissa todettiin, ettei alueiden eriytyminen Helsingissä yleisesti ottaen ole jyrkkää. Joitakin huolestuttavia merkkejä on silti näkyvissä.

Tilastoista ilmenee, että siinä missä osalla alueista ulkomaalaistaustaisen väestön kasvu on ollut nopeaa, osalla alueista ei juuri ole tapahtunut muutoksia.

Koko Helsingissä vieraskielisen väestön osuus on lisääntynyt tällä vuosikymmenellä 5,5 prosenttia.

Esimerkiksi Kontulassa vieraskielisten osuus asukkaista on kuitenkin kasvanut samassa ajssa 17,4 prosenttia ja Puotinharjussa 16,8 prosenttia. Vuodesta 2010 on 12–14 prosentin kasvu koettu myös Itäkeskuksessa, Kallahdessa, Reimarlassa, Kannelmäessä ja Jakomäessä.

Vastaavasti esimerkiksi Kuusisaaressa, Munkkivuoressa, Länsi-Pakilassa, Kruununhaassa ja Paloheinässä vieraskielisen väestön osuus on kasvanut samassa ajassa alle kaksi prosenttia.

Vieraskielisten osuus oli kymmenen vuotta sitten korkeimman osuuden alueilla noin 20–25 prosenttia, kun vuoteen 2019 se oli kohonnut 34–38 prosenttiin.

Pienimmän osuuden alueilla osuus on tänä vuonna viiden prosentin tuntumassa, eikä se ole juuri kasvanut 10–15 vuoden takaisesta.

Lasten kohdalla alueiden väliset erot ovat vielä suurempia. Joillakin alueilla vieraskielisten lasten osuus yltää jo yli 50 prosentin, tosin heistä suuri osa puhuu suomea toisena kielenään.

Lue myös: Helsinkiläispäättäjä alueiden eriarvoistumisesta: "Vaatii myös uskallusta poliitikoilta"

Helsingin hyväosaisimmilla alueilla hyvinvointikehitys on ollut muita alueita nopeampaa, mikä on myös kasvattanut eroja.

Samaan aikaan huono-osaisuus on muuttunut aiempaa monikerroksisemmaksi. Pienituloisuus, työttömyys ja alhainen koulutustaso kasautuvat aiempaa selvemmin samoille alueille.

Joillain alueilla, kuten esimerkiksi Myllypurossa, sosioekonominen rakenne on puolestaan kohentunut runsaan lisärakentamisen seurauksena.

Etnisen eriytymisen asteessa on suuria eroja eri maahanmuuttajaryhmien välillä.

Voimakkaimmin kantaväestöstä ovat eriytyneet esimerkiksi somalialaiset, nepalilaiset, bangladeshilaiset, afganistanilaiset ja kosovolaiset.

Vähäisempää eriytyminen on EU-maista tulleiden sekä venäläisten, kiinalaisten ja thaimaalaisten kohdalla.

Eriytymisen voimakkuuteen vaikuttavat monet syyt, muun muassa tulotaso ja asema työmarkkinoilla. Monilla ulkomaalaistaustaisilla on myös suomalainen puoliso, kun taas joissain ryhmissä avioidutaan pääsääntöisesti omaan etniseen ryhmään kuuluvien kanssa.

Vieraskielisten osuus väestöstä 2019

1. Kallahti 38 %

2. Meri-Rastila 38 %

3. Itäkeskus 37 %

4. Kontula 36 %

5. Jakomäki 34 %

6. Kurkimäki 33%

7. Kivikko 33 %

8. Puotinharju 30 %

9. Vesala 28 %

10. Itä-Pasila 27 %

11. Malminkartano 27%

12. Pihlajisto 26 %

13. Kannelmäki 26 %

14. Viikin tiedepuisto 26 %

15. Reimarla 26 %

16. Pihlajamäki 25 %

17. Ylä-Malmi 24 %

18. Tapulikaupunki 23 %*

19. Puotila 23 %

20. Mellunmäki 23 %

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta

Helsinkiläispäättäjä alueiden eriarvoistumisesta: "Vaatii myös uskallusta poliitikoilta"20.8.2019 07.05
Päiväkotien välille repesi kuilu Helsingissä – Tutkijan mukaan eriytymiskehitystä ei oteta Suomessa riittävän vakavasti: "Meillä on jo päiväkoteja, joissa ei ole yhtään suomenkielistä lasta"22.1.2019 19.25
Kymmenkunta vuotta sitten Suomeen tulleet Shuja ja Begu haluavat töihin – "Haluan mennä eteenpäin ja opiskella lähihoitajaksi"19.8.2019 07.16
"En ihmettele sitä, että asuntojen hinnat ovat nousussa" – aurinko paistaa nyt entiseen metsälähiöön11.4.2018 06.35
60- ja 70-luvun lähiöt väitöksen aiheena – tutkimus paljastaa, milloin osa asuinalueista kyykähti5.6.2019 09.45
Jättikampus rehevöitti Myllypuron: ensimmäiset 3000 opiskelijaa aloittivat – "Näyttää jo aivan korkeakoululta"16.1.2019 06.23
Turvallisuuden tunne heikentyi kolmessa Helsingin lähiössä – keskustassa liikkuvista yli viidennes kokee turvattomuutta viikonloppuiltaisin18.6.2019 20.20
Jo joka viides päiväkotilapsi on vieraskielinen Vantaalla – valtio antoi ensi kertaa 800000 euron lisärahan, mutta riittääkö töihin opettajia?24.4.2019 06.15
Etninen eriytyminen lisääntyy Helsingissä – "Näkyy voimakkaimmin lapsissa"21.3.2018 06.00

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu