Puheenaihe

Helsinkiläispäättäjä alueiden eriarvoistumisesta: "Vaatii myös uskallusta poliitikoilta"

Vihreiden valtuutettu Fatim Diarra ehkäisisi alueiden eriytymistä muun muassa lisäämällä positiivisen diskriminaation rahaa kouluille ja päiväkodeille.

Helsingin kaupunki

Helsingissä asuinalueiden eroja on jo vuosia tasattu positiivisen diskriminaation rahoilla. Aluksi sitä maksettiin kouluihin, jos alueella esimerkiksi oli työttömyyttä ja väestön koulutusaste matala. Sittemmin rahaa on annettu myös päivähoitoon erityisesti Itä- ja Koillis-Helsinkiin.

Helsingin Uutiset kertoi tänään, että Helsingissä on jo alueita joissa liki 40 prosenttia väestöstä on vieraskielisiä.

Valtuutettu Fatim Diarra (vihr.) on tehnyt talousarvioaloitteen pd-rahan kasvattamiseksi varhaiskasvatuksessa 5 miljoonalla ensi vuoden budjettiin.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan vastauksen mukaan määrärahaa on jo kasvatettu 10 vuodessa 350 000 eurosta 1,3 miljoonaan. Lautakunta jätti aloitteen vielä pöydälle tiistain kokouksessaan.

Jakomäkeläislähtöinen Diarra taustoittaa HU:lle syitä, miksi positiivisen diskriminaation määrärahoja tulisi kasvattaa.

– Nyt kun Helsingissä on lisätty opetukseen kieliä ja lisää sitä ja tätä, niin se ei auta sitä porukkaa, joka on vaarassa tipahtaa, kun kotona ei osata auttaa läksyissä tai oma kielitaito ei ole riittävää.

– Kaikenlaista herkkua ja kivaa on tuotu hyvinvoivalle keskiluokalle, joka kyllä pärjää muutenkin, mutta kuka pitää huolta, että Itä-Helsingin pojat eivät putoa kelkasta, Diarra vertaa.

Hänen mielestään varhaiskasvatukseen pitäisi edelleen lisätä henkilökuntaa.

– Meillä on päiväkotiryhmiä, joissa yli puolet lapsista puhuu muuta kuin suomea äidinkielenään.

Diarran mukaan ryhmiin tarvitaan aikuisia, jotka varmistavat, että kaikki oppivat suomea niin hyvin, että kouluttautuminen on mahdollista. Hän korostaa, että tarvitaan kohdennettuja toimia, koska alueetkaan eivät ole samanlaisia.

– Sama kenkä ei sovi kaikille. Helsinki on heterogeeninen kaupunki.

– Myös sellainen ajatus, että joku ”kieliryhmä X” ei koskaan opi tai pääse kiinni työelämään on naurettava. Isäni on kotoisin Malista, joka on yksi Afrikan köyhimpiä maita, ja hän on Suomessa psykiatri. Ihmisestä voi tulla vaikka mitä, kun siihen annetaan mahdollisuudet. Jos verrataan EU:n tilastoihin, niin meillä esimerkiksi toisen polven maahanmuuttajien jatkaminen korkeakoulutukseen on vähäisempää kuin keskimäärin, Diarra huomauttaa.

– Toki tämä vaatii myös uskallusta poliitikoilta. Että ei hyväksytä tilannetta, jossa maahanmuuttajataustainen äiti ei osaa suomea eikä osaa tukea lapsiaan koulunkäynnissä. Diarra jatkaa.

Suomea ja ranskaa puhuva, ja nuorena lukivaikeuksista kärsinyt Diarra toteaa saaneensa paljon tukea opettajaltaan perheen muutettua Munkkivuoreen. Tätä Diarra pitää aivan ratkaisevana oman elämänsä kannalta.

– Siksi varmaan vähän paasaankin näistä asioista, hän naurahtaa.

– Jos luokassa monella on haasteita ja resursseja ei ole, niin apua saavat ne, joilla on eniten ongelmia. Se on oikein, mutta väärin on se, että hieman hitaammat tai villimmät ovat sitten väliinputoajia. Ongelmien korjaaminen myöhemmin maksaa paljon enemmän.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta

Joillain Helsingin alueilla jo liki 40 prosenttia vieraskielisiä, osalla kasvu huimaa vuodesta 2010 – ”Muutamia huolestuttavia merkkejä”20.8.2019 06.45
Täällä asuvat Helsingin onnellisimmat ihmiset – Jakomäessä ollaan onnellisempia kuin Marjaniemessä27.3.2019 13.54
Joka kolmas lähiöasukas kokee olevansa loukussa – haluaisi muuttaa pois asunnostaan mutta ei siihen pysty1.4.2019 10.19
Asukkaat tuskastuivat: Miksi huumeralli saa pyöriä lähiössä – "Ostarin seutu etoo ja pelottaa osaa"14.8.2019 06.35
Vanhaan Vuosaareen kaavaillaan 3 000 uutta asukasta – 1960-lukulaisessa metsälähiössä "paljon tehostamispotentiaalia"18.4.2019 07.10
Tuore tutkimus ei kannusta eriytyneeseen asumiseen – Hyvän lähiön salaisuudet Helsingissä ovat tässä7.6.2017 06.05

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu