Puheenaihe

Kouluttautumisen eroja selittää myös asuinalue – maahanmuutttajien lapsista alle puolet suorittaa toisen asteen tutkinnon 20-vuotiaaksi mennessä

Toisen asteen koulutuksen läpikäymisessä on eroja, joihin Helsingin kaupunkitutkimus perehtyi.

Elina Manninen/Kuvatoimisto Keksi

Maahanmuuttajien lapset suorittavat pääkaupunkiseudulla toisen asteen tutkinnon keskimäärin harvemmin kuin suomalaistaustaiset lapset.

Tiedot selviävät Helsingin kaupunginkanslian erikoistutkija Laura Ansalan tuoreesta artikkelista kaupunkitutkimuksen Kvartti-verkkolehdessä.

Siinä missä suomalaistaustaisista lapsista 75 prosenttia suorittaa ylioppilas- tai ammatillisen tutkinnon 20 ikävuoteen mennessä, vastaava osuus maahanmuuttajien lapsista on 46 prosenttia. Osa tästä erosta selittyy sillä, että maahanmuuttajien lapset etenevät koulutuspolullaan hitaammin.

Tästä huolimatta 23-vuotiaanakin maahanmuuttajien lasten ja suomalaistaustaisten lasten välinen ero toisen asteen tutkinnon suorittamisessa on pääkaupunkiseudulla keskimäärin noin 20 prosenttiyksikköä.

Keskimääräiset erot kätkevät kuitenkin taakseen paljon erilaista vaihtelua. Iällä maahan saapuessa on suuri merkitys kouluttautumisen kannalta. Ulkomailla syntyneet maahanmuuttajien lapset suorittavat toisen asteen tutkinnon selvästi Suomessa syntyneitä lapsia harvemmin.

– Esimerkiksi Suomeen muuttaminen ennen kielten oppimiselle kriittisiä ikävuosia tai vanhempien Suomessa viettämä aika voisivat edistää lasten kouluttautumista, analysoi Ansala tuloksia.

Eri maissa syntyneiden maahanmuuttajien lapset eivät ole kouluttautumiseltaan yhtenäinen joukko. Toisen asteen suorittamisen todennäköisyys on erityisen alhainen Somaliasta, Turkista ja Irakista saapuneiden maahanmuuttajavanhempien lasten keskuudessa.

Nämäkään vertailut eivät kuitenkaan huomioi sitä, että maahanmuuttajataustaisten perheiden sosioekonominen tilanne on keskimäärin heikompi kuin suomalaistaustaisten. Maahanmuuttajavanhempien keskimääräinen tulotaso on alhaisempi, heillä on keskimäärin enemmän työttömyyskuukausia, he ovat useammin yksinhuoltajia, ja heillä on tyypillisesti enemmän elätettäviä kuin Suomessa syntyneillä vanhemmilla. Lisäksi perheet asuvat suomalaistaustaisia useammin huono-osaisemmilla alueilla.

Käsitys maahanmuuttajien lasten kouluttautumisesta muuttuukin selvästi, kun heitä verrataan suomalaistaustaisiin lapsiin, jotka ovat kasvaneet tuloiltaan, työllisyydeltään ja kotitalouden rakenteeltaan samankaltaisissa perheissä ja samoilla postinumeroalueilla.

Pääkaupunkiseudulla maahanmuuttajien Suomessa syntyneet lapset suorittavat toisen asteen tutkinnon 23 ikävuoteen mennessä keskimäärin neljä prosenttiyksikköä todennäköisemmin kuin perhetaustaltaan ja asuinalueiltaan samankaltaiset suomalaistaustaiset lapset.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta

Tiivis kaupunki lisää onnellisuutta, sanoo kaupunkikehityspomo – "Yhteisöllisyys lähiöiden pelastajana on pelkkää löpinää"25.8.2019 19.35
Helsinkiläispäättäjä alueiden eriarvoistumisesta: "Vaatii myös uskallusta poliitikoilta"20.8.2019 07.05
Joillain Helsingin alueilla jo liki 40 prosenttia vieraskielisiä, osalla kasvu huimaa vuodesta 2010 – ”Muutamia huolestuttavia merkkejä”20.8.2019 06.45
Kymmenkunta vuotta sitten Suomeen tulleet Shuja ja Begu haluavat töihin – "Haluan mennä eteenpäin ja opiskella lähihoitajaksi"19.8.2019 07.16
60- ja 70-luvun lähiöt väitöksen aiheena – tutkimus paljastaa, milloin osa asuinalueista kyykähti5.6.2019 09.45
Kokoomus syyttää: Punavihreä hallitus pettää opiskelijat – ”Koulutusmiljardi muuttui miljooniksi”15.8.2019 14.40

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu