Puheenaihe

Onko tarhaeläinten töllistely nykyaikaa? – "Emme tuo eläimiä luonnosta Korkeasaareen katseltaviksi"

Annika Sorjonen / Korkeasaaren eläintarha

Mikä on eläintarhan rooli ja merkitys nykyajassa? Onko jo vanhanaikaista pitää eläimiä tarhattuina ihmisten töllisteltävinä?

– Emme tuo eläimiä luonnosta Korkeasaareen katseltaviksi, vaan suunta on toinen. Eläimet tulevat meille toisista eläintarhoista ja osa toimintaamme on sellaisten luonnonvaraisten lajien suojelu, jotka ovat vähintään silmälläpidettäviä uhanalaisuutensa vuoksi. Tavoite on, että näiden lajien yksilömäärä ja kanta kasvaisi, linjaa Korkeasaaren eläintarhan tutkimuskoordinaattori Kirsi Pynnönen.

Hän siis näkee eläintarhat tärkeänä suojelutyötä tekevänä instituutiona. Eläintarhoissa kerättyä tietoa eläimistä käytetään suojelutyössä myös luonnossa ja Korkeasaareen tulleita eläimiä myös palautetaan luontoon.

Myös ympäristökasvatus ja valistus ovat hänen mielestään tärkeitä eläintarhojen tehtäviä. Korkeasaaressa toimitaan myös niin, että jos jonkin lajin edustajista luovutaan luontaisen poistuman kautta, niin tilalle etsitään mahdollisuuksien mukaan uhanalaisempi laji.

– Jos eläimiä olisi edelleen luonnossa niin paljon, että niitä siellä voisi nähdä, niin mehän olisimme tarpeettomia. Ihmiset kaipaavat luontokosketusta ja -elämystä. Kokemus Korkeasaaressa on aivan erilainen, kuin katsoa eläinohjelmaa televisiosta.

Eläintarhat ovat edelleen suosittuja vierailukohteita eri puolilla maailmaa.

– Lajimäärä Korkeasaaressa on vähentynyt, jotta täällä olevilla lajeilla olisi enemmän tilaa.

Korkeasaaressa on luovuttu joistakin lajeista täkäläisen ilmaston vuoksi.

– Näin tehtiin Amazonia-talossa olleiden hyasinttiarojen suhteen. Etelä-Euroopan ilmasto on niille parempi, sillä täällä ne joutuivat ilmaston vuoksi olemaan suuren osan vuodesta sisätiloissa, Pynnönen kertoo.

Korkeasaaressa kehitellään tarhattujen eläinten hyvinvoinnin tutkimusta.

– Eläinten hyvinvointia on aina seurattu. Tekniikka on viime vuosina tuonut aika paljon uusia tutkimusmenetelmiä hyvinvoinnin tutkimiseksi. Eläinten tarkkailussa käytettävien kameroita meillä on entistä enemmän, kamerat ovat entistä edullisempia.

Myös niin sanotut IoT-laitteet mahdollistavat tarkkailun ilman, että eläin tarkkailua edes huomaisi. IoT tulee sanoista Internet of Things.

– Ison kilpikonnamme selässä on laite, joka mittaa sen lämpötilan, kosteuden ja aktiivisuuden eli liikkeet eri suuntiin, Pynnönen selostaa.

Kissojen öinä 6. ja 13.syyskuuta Korkeasaari on avoinna kello 16-24.

Korkeasaaren kävijämäärä

Viimeisen kymmenen vuoden aikana Korkeasaaren eläintarhassa on käynyt asiakkaita seuraavasti:

498 031 (2008)

546 201 (2009)

436 135 (2010)

489 621 (2011)

488 737 (2012)

502 162 (2013)

487 414 (2014)

523 560 (2015)

479 394 (2016)

448 882 (2017)

455 083 (2018)

Tänä vuonna Korkeasaaressa ollaan noin 35 000 asiakasta edellä viime vuoteen verrattuna, eli tulossa on viime vuosia vilkkaampi vuosi. Kesällä 2018 pitkään jatkuneet helteet verottivat kesäkauden kävijämäärää selvästi.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu