Puheenaihe

Uudet farkut vaativat 10 000 litraa vettä, ja se vastaa 17 vuoden juomavesimäärää – näin ompelija Outi Pyy vähentää kulutustaan

Kuvituskuva.

Päivi Tuovinen

Ompelija ja kierrätysmuodin ammattilainen Outi Pyy törmäsi vesijalanjälkeen kymmenisen vuotta sitten.

Pyy tiesi työnsä kautta, että esimerkiksi tekstiilien värjäämiseen ja tekstiilikuitujen kasvattamiseen kuluu paljon vettä. Silti tekstiiliteollisuuden todelliset vesimäärät olivat yllätys.

Pyy oli ostanut vaatteensa ennenkin pääosin kierrätettynä, mutta herätyksen saatuaan hän tajusi, ettei paluuta uuden tavaran kuluttajaksi enää ole.

– Sen aika oli ohi, koska ymmärsin oman kuluttamiseni ympäristövaikutukset niin selvästi.

Vesijalanjälki tarkoittaa sitä, miten paljon vettä on kulutettu erilaisten tuotteiden valmistukseen. Mukana ovat viljely, tuotteiden valmistus ja teollisuuden prosessit. Vesijalanjäljellä voidaan myös kuvata vedenkäytön aiheuttamia vaikutuksia. Suuri osa tuotteiden vesijalanjäljestä ulottuu kotimaan rajojen ulkopuolelle.

– Suomalaisten tietotaso asiasta voisi olla vahvempi. Harva tietää, että tuotteen vesijalanjäljestä lähes puolet jää ulkomaille, WWF:n ohjelmapäällikkö Jussi Nikula kertoo.

Esimerkiksi uusien farkkujen vesijalanjälki on noin 10 000 litraa vettä. Se vastaa kolmen kuukauden suihkuja tai 17 vuoden juomavesiä. Pyy kehottaa miettimään kulutustaan konkreettisten esimerkkien kautta.

– Jos ostaa kymmenen vuoden aikana kymmenet farkut, on vesimäärä massiivinen. Jos samassa ajassa ostaisi yhdet tai kahdet laadukkaat farkut ja pitäisi niistä huolta esimerkiksi korjaamalla niitä, vesimäärä vähentyisi huomattavasti, hän toteaa.

Kyse ei ole pelkästään vesilitroista vaan myös vesivaroista. Suomessa olemme tottuneet siihen, että vettä riittää. Kaikkialla näin ei ole, vaan noin puolet maapallon väestöstä kärsii veden niukkuudesta.

– Monissa paikoissa niukkuuden lisäksi vesivarojen huonosta hallinnasta voi koitua ikäviä olosuhteita paikallisille ihmisille, Nikula sanoo.

Ikävillä olosuhteilla tarkoitetaan esimerkiksi suoranaista vesipulaa tai veden epäoikeudenmukaista jakautumista.

Suomessa vesijalanjälki ei ole vielä saanut suurta huomiota, vaan se on jäänyt hiilijalanjäljen varjoon.

– Yhtenä syynä on se, että Suomessa on varsin toimiva vesialan hallinto ja toimivat lupaprosessit, vesipolitiikan asiantuntija, tutkijatohtori Suvi Sojamo Aalto-yliopistosta kertoo.

Ruuantuotanto kuluttaa valtavasti vettä. Maataloustuotteiden osuus suomalaisten kulutuksen aiheuttamasta vesijalanjäljestä on yli 80 prosenttia. Suurin syöppö on lihan kulutus ja tuotanto.

Outi Pyy pyrkii syömään mahdollisimman kasvispainotteista paikallista ja lähellä tuotettua ruokaa.

– Tarkkailen jatkuvasti syömäni lihan määrää. Avokadoja en ole ostanut vuosiin, ja harkitsen tarkkaan, kuinka paljon käytän riisiä.

Pyyn ruokailutottumukset ovat esimerkillisiä vesivastuullisuuden kannalta. Vaikka liha olisi kotimaista, eläintuotannossa käytettyjä rehuja tuodaan myös ulkomailta. Lisäksi eläintuotannolla on iso rooli kotimaan vesistöjen rehevöittäjänä.

Luonnonvarakeskuksen tutkija Kirsi Usvan mukaan hyvänä nyrkkisääntönä on kasvispainotteinen ruokavalio.

– Vesivarojen kannalta hyviä ratkaisuja ovat vesiniukoilta alueilta tuotujen hedelmien välttäminen, lähialueiden kasvisten suosiminen sekä suomalaisen järvikalan syöminen.

Länsimaalaisille kulutuksen vähentäminen voi olla vaikeaa.

– Elämäntapojen uudistaminen on valtavan suuri haaste, Jussi Nikula myöntää.

Suvi Sojamo toivoo, etteivät ihmiset kuitenkaan lamaantuisi. Hän ohjeistaa ihmisiä tunnistamaan merkittävimmät vaikutuksensa ja muuttamaan niitä aiempaa kestävämmiksi.

– Kaikilla meillä on väliä. Jokainen voi löytää elämäntavat, joiden kanssa voi elää hyvällä omallatunnolla, Suvi Sojamo toteaa.

Outi Pyy on pohtinut, miksi kenenkään pitäisi tehdä kestämätöntä valintaa.

– Olen tullut siihen tulokseen, että minulla ei ole oikeutta tehdä huonoa valintaa, sillä meillä on velvollisuus ja mahdollisuus toimia.

Kirjoittaja: Susanna Vilpponen

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta

Kierrätystrendi vahvistuu muotimaailmassa – Nyt catwalkeilla nähdään kokispulloista tehtyjä vaatteita1.10.2019 10.09
Vintage-bloggaaja Maarit Kautto antaa kylmää palautetta halpavaatteiden kierrättämisestä keräyslaatikoihin – "Ajatuksessa on kaikki väärin. Se vain siirtää tekstiiliongelman kehitysmaihin"15.7.2019 20.05
Kierrätyslöytöjä tekevä Taru listaa pk-seudun parhaat kirppikset sisustajalle – "Nämä ovat vakiopaikkojani"6.7.2019 08.20
Ahkerimmat muovinkierrättäjät asuvat pk-seudulla – "Tämä pitäisi saada nähtäville jokaiseen jätehuoneeseen"23.2.2019 08.15

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu