Puheenaihe

Kipua selässä? – Yleensä se on vaaratonta, mutta kuumeen kanssa lähde lääkäriin

Kun selkää liikutellaan oikein, lähteehän siitä ääntä, mutta naksausten perusteella ei voi arvioida hoidon tehoa, kertoo OMT- fysioterapeutti Jarmo Liinamaa.

Katja Luoma

Suurin osa ihmisistä tietää, miltä selkäkipu tuntuu. Toisaalta suurin osa ei tiedä, mistä kipu johtuu.

– Lyhytaikaista selkäkipua aiheuttaa moni asia. Siihen riittää pelkästään äkillinen liike tai huonosti astuttu askel, huomauttaa lahtelainen OMT-fysioterapeutti Jarmo Liinamaa.

Pitkittyneen selkäkivun taustalla voivat olla iän aiheuttamat muutokset selän rakenteissa, tapaturmat tai modernin ihmisen riskit eli huono ryhti ja kuormittavat työasennot.

Istuvalla elämäntavalla on myös yhteys selkäkipuun, samoin tietokoneen ja puhelimen ruudun jatkuvalla tuijottelulla.

 

Jos selkäkipu on voimakasta, pitkittynyttä tai siihen liittyy oireita, kuten raajojen voimattomuutta, puutumista ja pidätysvaikeuksia, on hakeuduttava lääkäriin tutkimuksiin. Samoin on, jos yleistila heikkenee ja selkäkipuun liittyy kuumeilua ja pahoinvointia.

– Jos selkäkipu ei helpota kipulääkkeillä ja jos alkaa tulla esimerkiksi halvausoireita alaraajoihin, on lääkäriin mentävä välittömästi, sanoo selkäneuvonnan koordinaattori Maria Sihvola Selkäliitosta.

Silloin kyse saattaa olla vakavasta mutta harvinaisesta massiivisesta välilevyn pullistumasta, joka painaa hermojuurta.

– 90 prosenttia selkäkivusta on hyvälaatuista, Maria Sihvola toteaa.

 

Iskiasoireyhtymässä selkäkipu on tavallista selkäkipua kovempaa. Se säteilee tyypillisesti toiseen alaraajaan. Kipua voi tuntua pakarasta jalkaterään asti, lisäksi voi olla puutumis- ja pistelyoireita.

Kun kyse on iskiaksesta, se paranee tavallisesti itsestään muutamassa kuukaudessa.

 

Aina selkäkivuissa ei ole kyse tuki- ja liikuntaelinten sairauksista. Vakavaan sairauteen viittaavia oireita ovat esimerkiksi sietämätön kipu, myös levossa ja öisin, huonovointisuus, kuumeilu selkäkivun yhteydessä ja yleisvoinnin heikentyminen.

– Esimerkiksi syöpäkasvain voi aiheuttaa kipua selässä, Maria Sihvola toteaa.

Jomottavaa alaselkä- ja kylkikipua, johon liittyy myös kuumeilua, esiintyy munuaisaltaan tulehduksen aikana.

– Vain noin yksi prosentti selkäkivuista on vakava-asteista ja peräisin muusta kuin selän rakenteista.

 

5543970-n.jpg

Äkillistä rusauttelua parempi vaihtoehto on maltillinen selän mobilisaatio. Kiertoliikettä voi tehdä myös kotona, OMT-fysioterapeutti Jarmo Liinamaa kertoo. Kuva: Katja Luoma

Äkillinen selkäkipu voi mennä itsekseen ohi muutamassa päivässä, mutta joskus pitää hakeutua asiantuntijan käsiin. Valittavana on pitkä lista hoitajia. Lääkärin kautta lähete tulee usein fysioterapeutin vastaanotolle. Useimmat hakeutuvat hoitoon ilman lähetettä.

Jokaisessa hoitomuodossa on omat konstinsa. Osa voi olla hyvinkin voimakkaita, kun taas toiset tuntuvat lähinnä koskettamiselta.

Moni kokee, että antaumuksellinen selän tai nivelten rusauttelu on merkki onnistuneesta hoidosta. Ajatellaan myös, että "jokin menee paikalleen", kun sieltä kuuluu oikein äänikin.

– Itse asiassa äänellä ei ole vaikutusta, se syntyy pikkunivelistä vapautuvasta kaasusta, Jarmo Liinamaa toteaa.

– Selän hoitamiseen ei tarvita rutinaa, eikä se ole mikään mittari.

Ääntä voi kyllä kuulua, ja yleensä nopea, kohdennettu impulssi avaa fasettinivelien lukkoja.

– Moni osaa avata lukkoja myös itse, mutta siihen mobilisaatio eli pieni liike on paras keino. En opeta asiakkaille mitään äkkiliikkeitä kotona tehtäväksi.

– Kotihoidoksi en suosittelisi mitään rajua tai äkkinäistä. Jos alaselkä on jumissa, kannattaa venytellä selkää, alaraajoja ja pakaroita.

 

Selkäkipua valittava voi saada ystävältä reippaan halauksen ja noston. Jos se tehdään rauhallisesti, ei siitä ole vahinkoakaan.

– Nimenomaan rintarankaa saa mobilisoitua halausotteessa nostolla.

Jokainen fasettilukoista kärsivä tietää suunnattoman helpotuksen tunteen, kun lukkiutunut nivel aukeaa. Tosin yleensä sen ympärillä on jo kivulias lihasspasmi eli jännitystila. Se voi helpottaa myös ajan kanssa tai tulehduskipulääkkeellä.

– Tosin olisi hyvä etsiä syy kipujen syntyyn. Sen pohjalta voidaan tehdä esimerkiksi kotihoito-ohjelma.

 

5543963-n.jpg

Joskus tarvitaan syliotteita. Kuva: Katja Luoma

OMT-fysioterapeuttien osaamiseen kuuluvat anatomian ja biomekaniikan eli kehon liikkumisen mekaniikan tuntemus. Monen vaivan taustalta löytyvät heikot lihakset, huono asentojen hallinta ja vääränlainen selän käyttö. Selkäkivun hoito saattaakin sisältää komennuksen punttisalille tai kotiharjoitteisiin.

Moni kokee, että kipeää selkää pitää aina hieroa. Sen vuoksi käynti fysioterapeutilla voi olla pettymys, kun selkää ei hierottukaan.

– Kun asiakas tulee vastaanotolle, aluksi tilanne kartoitetaan kokonaisuutena. Kipeä selkä voi johtua esimerkiksi kiristävistä lihaksista jaloissa tai lantion alueella.

Toki selkää hoidetaan muutenkin kuin puhumalla.

– Etenkin akuuteissa tiloissa manipulaatio ja selän mobilisointi auttavat usein. Kudoksia lämmitetään ja lihasta rentoutetaan ennen sitä naksauttelua, mutta varsinaista hierontaa tämä ei ole.

 

Selkäkipuisenakin on tärkeää pysyä liikkeessä. Mennyttä ovat ajat, jolloin selkäkivun takia potilasta makuutettiin.

– Nykyisin jopa selkäleikkauksen jälkeen potilaita neuvotaan lähtemään heti liikkeelle. Liikkeessä pitää vain oppia käyttämään selkää oikein.

Kotona tehtävät harjoitteet ovat hyvä tapa hoitaa itseä. Toiset ovat opetelleet naksauttamaan oman selkänsä.

 

Alaselkäkipu voi johtua SI-nivelestä, joka jostain syystä pääsee liikahtamaan.

– Se voi tapahtua liikuntasuorituksen aikana tai vaikka ojan yli hypätessä, Jarmo Liinamaa kuvailee.

Liike ei ole suuri mutta siitä seuraava kipu voi olla. Se säteilee alaselän lisäksi usein pakaraan ja reiteen asti.

– Sitä voi hoitaa kotona esimerkiksi harjoitteilla, mutta avainsana on syvien lihasten treenaaminen ja liikekontrolli. Ne ovat ihan välttämättömiä.

Vaivan voi käydä hoidattamassa asiantuntijan käsissä, mutta se uusiutuu helposti, jos itse syylle eli heikoille lihaksille ei tehdä mitään.

Sama hoito tulee usein myös yliliikkuvista nivelistä kärsiville.

– Yliliikkuvilla niveliä ympäröivä kudos on elastinen tai esimerkiksi selkänikamien välilevyt ovat rappeutuneet ja madaltuneet. Toisilla se on ominaisuus, mutta se voi johtua myös liikkumattomuudesta tai ikääntymiseen liittyvistä muutoksista.

Liinamaa toteaa, että aktiivisen ihmisen erottaa muista: hän pysyy parhaiten kasassa.

 

On vielä yksi asia, joka voi helpottaa kipua.

– Jokainen kokee kivun omalla tavallaan, mutta on todettu, että esimerkiksi stressin aikana myös kivun kokee voimakkaampana. Mielihyvä taas saa kivun tuntumaan pienemmältä, Jarmo Liinamaa kertoo.

Eikä ole väärin pitää pientä lepotaukoa vaikkapa tasaisella alustalla selällään maaten, jos selkä on kipeytynyt.

 

Lähteitä: Selkäkanava, Duodecim

 

Kirjoittaja:Mervi Pasanen

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu