Puheenaihe

Uudenmaan rannikkovesien tila on hieman kohentunut – rehevöityminen on kääntynyt laskuun ulkosaaristossa

Rakkohaurua Loviisan Orrengrundsfjärdenillä. Hyvinvoiva rakkoleväkasvusto on merkki merialueen hyvinvoinnista; mitä syvemmällä rakkolevä kasvaa, sitä puhtaampaa vesi on.

Metsähallitus

Suomen vesistöissä on tapahtunut muutosta hieman parempaan suuntaan, selviää ELY-keskuksen Uudenmaan vesistöjen tutkimuksesta.

Vesien tila muuttuu hitaasti, mutta on havaittu, että kuudessa vuodessa esimerkiksi Suomenlahden ulkosaariston tila on kohentunut tyydyttävään tilaan.

Sisäsaaristoa riepoo edelleen runsas rehevöityminen, mutta Länsi-Uudellamaalla senkin happitilanne on paikoin parantunut.

– Hapeton vesimassa näyttää pienentyneen ja happivajetta on havaittu lähinnä 20–30 metrin syvyyksissä, ei enää 15–12 metrissä asti. Happi on elämän ehto, ilman sitä ei ole elämää, ELY-keskuksen tiedotteessa kerrotaan.

Happitilanteen parantuessa vesimuodostumien ekologinen tila on kohentunut huonosta välttävään.

 

ELY-keskus on tutkinut vesistöjen tilaa viimeksi vuonna 2013. Vesien ekologinen tila kuvaa kuinka paljon ihmistoiminta on vaikuttanut vesiympäristöön. Mitä lähempänä luonnontilaa vesistö on, sitä parempi sen ekologinen luokka on.

Uudenmaan jokien ravinnekuormitus ei juurikaan ole vähentynyt edellisestä luokittelusta, vaan joet ovat pääasiassa tyydyttävässä tai välttävässä tilassa. Muutaman joen ekologinen tila on parantunut, kun vesieliöiden vaellusreittien tiellä olevat esteet on poistettu.

– Valuma-alueilta tulevan kuormituksen vuoksi jokivesissä havaitaan usein korkeita ravinne- ja bakteeripitoisuuksia. Länsi-Uudellamaalla ravinnekuormitus on vähäisempää, ja alueella on monia hyvässä ekologisessa luokassa olevia jokia, tiedotteessa kerrotaan.

 

Rannikoista ja joista poiketen järvet voivat hieman paremmin. Uudellamaalla löytyy jopa erinomaiseksi luokiteltuja järviä, ja ne löytyvät pääsääntöisesti siellä, missä ihmisen vaikutus vesiin on vähäistä.

Metsien hakkuut ja ojitukset uhkaavat kuitenkin monien latvajärvien tilaa. Myös voimakas maankäyttö, rakentaminen ja jätevedet kuormittavat vesistöjä, ja osa järvistä on rehevöitynyt voimakkaasti.

– Järvien kunnostaminen on pitkäjänteistä työtä ja vaatii toimenpiteitä usein myös valuma-alueella. Ponnistelu kuitenkin kannattaa. Esimerkiksi Tuusulanjärven tila on nyt saatu kohenemaan välttävältä tyydyttävälle tasolle, ELY-keskus muistuttaa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta

Suomen rannikkovesien tila on heikentynyt – rehevöityminen uhkaa myös pieniä järviä27.8.2019 13.45
Uusi ratkaisu syntyi Saaristomeren rehevöitymiseen – "Voisi vähentää 50 prosenttia fosforihuuhtoutumasta"14.3.2019 06.05

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu