Puheenaihe

Omistusasumiseen ehdotetaan uutta mallia – "Jopa kolmanneksen halvempi kuin hitas-asunto"

Nordnetin osakestrategi Jukka Oksaharju uskoo, että asuntomarkkinoiden jakautuminen luo pk-seudullekin entistä selvemmin hyvinvoivien omistusasujien alueita, vuokra-asujien alueita sekä yhteiskunnan tukemien asujien alueita. 

Päivi Tuovinen / Arkisto

Suomeen kaivataan uutta omistusasumisen mallia. Tätä mieltä on Helsingin Uutisiin Talousvieras-kolumnia kirjoittava Nordnetin osakestrategi Jukka Oksaharju.

– Osuuskuntamuotoinen asuminen voisi synnyttää asumisen markkinoille vaihtoehdon, jossa ihminen pääsee kiinni laadukkaaseen asumiseen omistusasujaa pienemmin alkupääomin ja riskein, mutta pystyy samalla silti säästämään pääomaa asumisensa kautta, Oksaharju sanoo.

Hänen mukaansa osuuskunnassa asumisen tuottoja jakavia välikäsiä on vähemmän, mikä toisi selvää etua asunnon ostajalle.

– Toiminta siis tähtää asukkaan eikä teryleenipukuisen asuntosijoittajan palvelemiseen, Oksaharju napauttaa.

– Kun osuuskunta jo rakennuttamisvaiheessa hankkii tontin, kerää asukkaat ja pienehkön omarahoitusosuuden sekä nostaa sitä vastaan osuuskunnalle rakentamislainan ja ostaa talon rakentamisen palveluna, jää monta katetta välistä pois. Näin asumisen hinta loppukäyttäjälle laskee.

Lue myös: 70-luvulla rakennetut kerrostaloasunnot viedään täällä käsistä: hinnat nousivat 56 % – Helsinki jakautuu entistä selvemmin taantuviin ja pärjääviin alueisiin

Asumisoikeusasunnoissa asumisoikeudesta maksetaan tietty summa, jonka saa muuttaessaan takaisin.

– Asumisoikeusasunnon suurin ongelma on, ettei vastikkeita maksava asukas hyödy lainkaan asumisyhteisön lainojen lyhentämisestä. Sen sijaan osuuskuntamuotoisessa asumisessa asukkaalla on pitkällä aikavälillä mahdollista kasvattaa asuntoon sijoittamaansa pääomaa, eikä pelkästään saada sitä takaisin, Oksaharju vertailee.

– Osuuskunta-asumisessa osa asumisen kuukausikustannuksista lyhentää asumisosuuteen osuuskunnan kautta kohdistuvaa lainaa ja siten kasvattaa asukkaan nettovarallisuutta. Tämä konkretisoituu asuntoa myydessä, kun osuuden arvo on kasvanut, Oksaharju selventää.

Helsingin omaan hitas-järjestelmään verrattuna Oksaharju uskoo, että osuuskunta-asumiseen voisi päästä kiinni matalammalla omarahoitusosuudella.

– Osuuskunnassa tämä summa voi painua jopa kolmasosaan verrattuna hitakseen. Tämä perustuu siihen, että osuuskunta voi nostaa lainaa pankilta, eikä itse asukkaan tarvitse velkavivuttaa selkärankaansa kaarelle.

Helsingissä tehtiin hiljattain valtuustoaloite hitas-järjestelmästä luopumisesta, koska arpomalla jaetut asunnot ovat ”suora tulonsiirto helsinkiläisiltä veronmaksajilta onnekkaille etuoikeutettujen joukolle”.

Kaupunki ei kuitenkaan aio luopua järjestelmästä, sillä vaikka hitas-hinnatkin ovat kohonneet, se mahdollistaa silti kohtuuhintaisemman omistusasumisen esimerkiksi Jätkäsaaressa ja Kalasatamassa.

– Ylipäätään hitasta ei juurikaan tarvita lähiöissä, koska niissä asuntojen hinnat eivät selvästi ylitä rakentamisen kustannuksia. Suurin rakentamisen määrällinen potentiaali olisi kuitenkin juuri lähiöissä, Oksaharju muistuttaa.

Hän korostaa, että asumiseen on saatava uusia avauksia, sillä perinteinen omistusasuminen lipuu etenkin pk-seudulla yhä useamman ulottumattomiin.

– Samaan aikaan voidaan olla varmoja, ettei tavallinen vuokra-asuminen ainakaan kerrytä asujan säästöjä.

Tilastokeskuksen mukaan ensiasunnon ostajien keski-ikä kasvaa ja vuosikymmenessä ensiasunnon ostajien määrä on romahtanut 40 prosenttia. Taustalla on laajempi ilmiö: nykyisin pankit vaativat jopa 25–30 prosentin omarahoitusosuutta asuntokaupassa.

– Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla 200 000 euron asunnosta omarahoitus vastaa 50 000–60 000 euron säästöjä ennen pankkiin marssimista. Mistä esimerkiksi nuoret aikuiset repivät tällaiset rahat?

– Pidän tätä osuuskunta-asumisen pienempää alkupääoman tarvetta asumiseen kiinni pääsemiseksi erittäin merkittävänä, minkä vuoksi toivon osuuskunta-asumisen saavan tuulta purjeisiin, Oksaharju päättää.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta

70-luvun kerrostaloasunnot viedään täällä käsistä: hinnat nousivat 56 % – Helsinki jakautuu entistä selvemmin taantuviin ja menestyviin alueisiin24.9.2019 19.45
1500 euroa per neliö – ekonomisti nostaa IL:ssä esiin kriittisen hinnan asuntokaupassa: "10 vuoden päästä niitä jaetaan ilmaiseksi"16.9.2019 09.41
Hallituksen isku asumisen kuluihin näkyy jo asuntokaupoilla – "Nyt on ostajan markkinat"26.6.2019 09.22
Asuntojen hinnoissa jopa 4–4,7 prosentin laskua isoissa kaupungeissa kesällä – näin ekonomisti kommentoi28.8.2019 09.07

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu