Puheenaihe

Helsingin Sipoon "ryöstöstä" jo 10 vuotta, mikä on muuttunut? – Asukas: "Ei mikään, mutta ehkä se on ihan hyväkin"

Karhusaaressa 17 vuotta asunut Ari Iskanius pitää Sipoon liittämisessä Helsinkiin merkittävimpinä muutoksina bussia ja jalkakäytäville saatuja valoja. –Ensin oli hirveä kiire, mutta sitten ei tapahtunutkaan mitään.

Päivi Tuovinen

Tänä vuonna tuli kuluneeksi kymmenen vuotta siitä, kun Lounais-Sipoo liitettiin Helsinkiin kovan äläkän saattelemana. Liitoksesta puhuttiin jopa "Sipoon-ryöstönä".

Liittäminen tapahtui nopealla aikataululla, koska Helsinki halusi lisämaata rakentamiseen.

Maalaismaisemaan piti tulla asuntoja 100 000 asukkaalle ja aluetta halkova Itämetro.

Mutta mikä kymmenessä vuodessa on lopulta muuttunut? Kysytäänpä itse asukkailta.

– Ei mikään. Busseja kulkee. Ei oikeastaan muuta, kertoo Östersundomin ainoan K-kaupan kanssa samassa talossa purjeneulomoa pitävä Timo Sjöblom.

– Siihen nähden mitä kaikkea piti tapahtua, niin ehkä tämä on ihan hyväkin asia. Kauhealla kiireellä sitä tehtiin, mutta kaupungilla ei ole rahaa tehdä tänne mitään, sanoo Sjöblom.

Mitään Östersundomiin ei kaivata. Paitsi bensa-asemaa.

– Suurin positiivinen palaute on ollut pyörätiet, sanoo puolestaan kuusi vuotta Karhusaaressa asunut Kaija Tuominen, joka ei kaipaa muuta kuin lenkkipolulle lisää valoja.

Merkittäviin syy muuttoon Laajasalosta Karhusaareen olivat koirat Turre ja Rolle, jotka saivat hyvät lenkkimaastot.

– Olemme viihtyneet. Ei täältä halua pois. Maalaismaisema on säilynyt. Täällä jutellaan ja moikataan, toteaa Tuominen, joka on viime vuosina huomannut alueella muuttoliikettä.

Eläkeikää lähestyvät myyvät asuntojaan. Tilalle muuttaa lapsiperheitä, kuten kahden pienen lapsen äiti, Elina Rikkonen, joka asuu Tuomisen viereisellä kadulla.

– Kun muutimme tänne, halusimme muuttaa landelle. Ihmiset tietävät jo tänne muuttaessaan, että palveluita ei ole, sanoo Pitäjänmäestä vuosi sitten muuttanut Rikkonen.

Muita puutteita ei liiemmin ole, 400 asukkaan Karhusaaressa on Rikkosen mukaan hyvä yhteishenki.

Karhusaareen vuonna 2002 muuttaneen Ari Iskaniuksen mukaan merkittävin muutos on ollut bussi Karhusaareen.

– Muutama kilometri vaihtui noin 200 metriksi. Kymmenen vuotta on muuten odotettu, että jotain tapahtuu, mutta mitään ei tapahdu.

Yksi huono muutos oli keväällä voimaan tullut HSL:n lippu-uudistus, jossa Östersundomissa on ainoana paikkana Helsingissä ostettava ABC-lippu, mikäli mielii Helsingin keskustaan.

– Lipun hinta nousi lähes puolella. Sitä en ymmärrä. Ei se ainakaan lisää julkisten käyttöä. Johonkin raja täytyy tietenkin vetää, mutta hassua, että yksi nurkka Helsingissä jää ulkopuolelle.

Iskanius ihmettelee myös valtavaa kiirettä, jolla alue aikanaan liitettiin Helsinkiin.

– Surullisin tilanne on niillä, jotka ostivat tontin ja sitten tulikin rakennuskielto. Tonteille ei saa rakentaa eikä niitä myöskään saa myytyä.

Kukaan asukkaista ei mainitse sanallakaan Itämetroa, paitsi kysyttäessä.

– Käyttäisin, jos se tänne tulisi. Olemme vaimon kanssa puhuneet, että olemme varmasti rollaattori-iässä, jos se tänne tulee, Iskanius lisää.

Helsingin kaupunkiympäristön toimialajohtajan ja Sipoon kunnan entisen kehitysjohtajan Mikko Ahon mukaan suunnitelmat alueen rakentamiseen ovat edelleen olemassa, vaikka muutostahti on ollut hidas.

– Asioita on ollut tuskaisen vaikeaa sovitella yhteen.

Suunnitelmien toteuttamista ovat hidastaneet Helsingin, Vantaan ja Sipoon yhteisen yleiskaavan tyssääminen valitusten vuoksi hallinto-oikeuteen. Alue on ollut rakennuskiellossa kaavan laatimisen takia.

– Ymmärrän hyvin, että monilla on varmasti epävarma olotila siitä, miten alue tulee kehittymään ja miten se tulee vaikuttamaan. Rakennuskiellon tarkoitus on, että siellä ei tapahdu mitään ei-toivottua kehitystä.

Aho myöntää, että vielä yli kymmenen vuotta sitten Helsingillä oli hätä rakennusmaansa loppumisesta, mutta ei enää. Rakenteilla olevia alueita riittää.

– Emme ole enää niin selkä seinää vasten. Tilanne ei asuntopoliittisestikaan ole enää niin akuutti kuin mitä vuonna 2007. Meillä on täydennysrakentamista ja Malmin lentokenttäkin.

Helsinki alkoi vuonna 2007 suunnitella osan Sipoon liittämisestä Helsinkiin. Vuonna 2009 ilmassa oli vielä ajatus, että metro kulkisi vuonna 2015.

Liitosalueelle rakentaminen on ollut takkuista, mutta se tulee olemaan myös kallista. Alueelta puuttuu infra.

Onko aika ajanut jo Östersundomin ohi?

– Ei niin voi sanoa. Ajatukset ja tavoitteet ovat tosin muuttuneet, että mihin Helsinkiä kehitetään. Odotellaan, minkälaisia päätöksiä tulee. Pääsemme eteenpäin, kun aika kypsä, Aho jatkaa.

Rakentaminen tyssäsi valituksiin

Vuoden 2009 tammikuussa Lounais-Sipoo liitettiin Helsinkiin.

Liitosalueeseen kuuluvat Östersundom, Talosaari, Puroniitty, Karhusaari ja Landbo.

Sipoo vastusti liitosta.

Vuoteen 2060 mennessä alueella on nykysuunnitelmien mukaan tulossa kerros- ja pientaloja 100 000 asukkaalle sekä metro.

Helsingin puolella pysäkit ovat Sakarinmäki, Östersundon ja Salmenkallio.

Helsinki, Vantaa ja Sipoo laativat vuosina 2009–2018 Östersundomin yhteisen yleiskaavan.

Kaavasta on valitettu Helsingin hallinto-oikeuteen.

Alueen suunnittelussa on haettu ratkaisuja yhteistyössä Ely-keskuksen ja Ympäristöministeriön kanssa.

Osa alueesta on luonnonsuojelullisesti merkittävää Natura-aluetta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta

Sipoo hautasi vanhat kaunat ja hyväksyi Östersundomin yleiskaavan10.10.2018 12.21
Östersundom saa levätä koskemattomana vielä vuosikaudet – rakentaminen vaati päätöstä metrosta, jota "ei tule 20 vuoteen"29.8.2018 18.10
Harry Harkimon Sipoonrannalle viimeinkin niitti – rakentamaton alue palautetaan kunnalle16.1.2019 11.37

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu