Puheenaihe

Helsingin investointitaso nousee historiallisen korkealle – "Kunnallisverotulojen ja yhteisöverojen ennusteeseen liittyy huomattavia epävarmuustekijöitä"

Helsingin kuntaveroa esitetään pidettäväksi ennallaan.

Ilkka Ranta-aho

Pormestari Jan Vapaavuoren talousarvioehdotuksessa varaudutaan Helsingin kasvun jatkumiseen. Ensi vuonna Helsingin investointitaso nousee kaupungin historian aikana ensimmäisen kerran yli miljardiin euroon.

Edessä oleva talouden epävarmuus vaatii Helsinkiä huolehtimaan kasvun kestävyyden edellytyksistä myös tulevina vuosina. Kaupungin menoja kasvatetaan maltillisesti erityisesti niissä palveluissa, joissa väestönkasvu suorimmin lisää kustannuksia.

Vuoden 2020 talousarvion kokonaismenotaso on noin 122 miljoonaa euroa kuluvaa vuotta korkeampi. Toimintamenojen kasvu vuonna 2020 koko kaupunkitasolla vuodesta 2019 on noin 3 prosenttia.

Kaupunkistrategiassa määritellyn käyttötalouden kokonaisraamin määrittävät yhdessä väestönkasvu, kustannustason muutokset ja 0,5 prosentin tuottavuustavoite.

Keväällä talousarvioraamin laadintavaiheessa väestönkasvu- ja kustannustasonmuutosennusteiden mukainen menojen kasvu olisi saanut olla 3,47 prosenttia vuodesta 2019.

Kaikkien toimialalautakuntien talousarvioehdotukset oli laadittu hieman yli kevään kaupunkitasoisen 3,47 prosentin talousarvioraamin. Lautakuntien esitysten pohjalta kaupunkitasoiseksi yhteenlasketuksi kasvuksi muodostuisi 4,32 prosenttia.

Tämänhetkiset ennusteet sekä kustannustason muutoksesta että väestönkasvun kehityksestä ovat kevään ennusteita alemmat, mikä vastaavasti alentaa myös toimialojen menopaineita.

Vuoden 2020 talousarvion ulkoiset toimintamenot ovat 4,598 miljardia euroa. Talousarvioehdotuksessa kasvuprosentit toimialoittain vaihtelevat kaupungin kokonaismenojen salliman 3,03 prosentin puitteissa.

Ennusteen mukaan väestönkasvu on voimakkainta ikääntyvien väestöryhmissä ja tämä on huomioitu kohdentamalla panostuksia sosiaali- ja terveystoimialan talousarvioehdotukseen. Potilastietojärjestelmä Apotti otetaan käyttöön tulevana vuonna ja se tulee lisäämään menoja.

Helsingin kunnallisveroprosenttiin ei esitetä muutoksia vuodelle 2018, vaan budjettiehdotus perustuu 18,0 prosenttia kunnallisveroprosenttiin.

Verotuottoja ennustetaan kertyvän tulevana vuonna 2,74 miljardia euroa. Tämä on 5,4 prosenttia kuluvan vuoden ennustetta enemmän. Vuosien 2019 ja 2020 kunnallisverotulokasvuun vaikuttaa kuitenkin verohallinnon verokorttiuudistus sekä tulorekisterin ilmoitusongelmat, jotka siirtävät verotilityksiä vuodelta 2019 vuodelle 2020.

Tästä syystä verotulojen kasvuprosentti vuonna 2020 antaa verotulokertymästä todellisuutta positiivisemman kuvan. Kunnallisveron kasvuksi vuodesta 2018 vuoteen 2020 ennakoidaan yhteensä 6,2 prosenttia, joka kuvaa paremmin veropohjan todellista kasvuvauhtia.

Yhteisöveron tuotoksi arvioidaan 600 miljoonaa euroa, eli 1,7 prosenttia vuoden 2019 ennustetta enemmän. Kiinteistöverotulon tuotoksi on arvioitu 283 miljoonaa euroa ja kiinteistöveroprosentit ehdotetaan Helsingissä pidettäväksi vuoden 2019 tasolla.

‒ Kunnallisverotulojen ja yhteisöverojen ennusteeseen liittyy huomattavia epävarmuustekijöitä tulevana vuonna ja myös pidemmälle aikavälille tulevina vuosina. Maailmantalouden tapahtumat ja suhdanteiden yleinen heikkeneminen vaikuttavat myös Helsingin talousnäkymiin. Kasvavan kaupungin talous on jo itsessään kovalla koetuksella. Terve talous on kestävän kasvun elinehto ja kestävän kasvun turvaaminen on kaupungin tärkein tehtävä, pormestari Vapaavuori painottaa tiedotteessa.

Peruspalveluiden valtionosuudet kasvavat 280 miljoonan euron tasoon vuonna 2020. Valtionosuuden noin 80 miljoonan euron kasvusta merkittävä osa kompensoi joko verotulojen vähennystä tai jo toteutunutta valtionosuusperusteisten kustannusten kasvua.

Helsingin valtionosuuksiin sisältyvä verotulopohjan erojen tasaus on ennakkolaskelmien mukaan vuonna 2020 kaikkiaan -376 miljoonaa euroa. Helsingin maksaman verotulotasauksen kasvu on ollut viime vuosina hyvin voimakasta, sillä vuonna 2017 Helsinki maksoi tasausta -289 miljoonaa euroa.

‒ Helsingin kaupungin maksamien verotulotasausten kasvu kertoo siitä, että vetovoimainen ja menestyvä pääkaupunki hyödyttää laajasti koko maata. Pääkaupungin investoinnit kestävään kasvuun toimivat elvytyksenä koko maan suotuisalle kehitykselle tilanteessa, jossa yksityisten investointien ennakoidaan vähenevän. Helsingin vastuu koko Suomesta kasvaa ja toivon sen lisäävän ymmärrystä siitä, että pääkaupungin mahdollisimman hyvät toimintaedellytykset pärjätä kansainvälisessä kilpailussa ovat koko Suomen etu, Vapaavuori sanoo.

Kaupunkistrategian mukaan investointitaso mitoitetaan siten, että lainakanta asukasta kohden ei kasva. Arvio vuoden 2020 lopun lainakannasta on 1 010 miljoonaa euroa eli 1 530 euroa asukasta kohti.

Helsingin investointitaso nousee vuonna 2020 yli miljardin euron. Vuoteen 2019 verrattuna investointimenojen kasvu on 31,3 prosenttia. HKL-liikelaitoksen investoinnit ovat 217 miljoonaa euroa ja tästä suurin yksittäinen hanke on raidejokerin infran rakentaminen ja suunnittelu.

Investointiohjelma painottuu rakennetun omaisuuden kunnossapitoon, asuntotuotantotavoitteiden saavuttamiseen ja elinkeinoelämän edellyttämiin investointeihin sekä palveluverkon kehittämiseen. Korjausrakentamisessa näkyy erityisesti koulujen ja päiväkotien turvallisuuden ja terveellisyyden varmistaminen.

‒ Korjausrakentamisen ja investointien lisäksi sisäilmahaasteiden voittaminen edellyttää koko kiinteistönhoidon uudenlaista ajattelutapaa entistä kokonaisvaltaisemmalla otteella. Kaupungin tilaprosessien kuntoon laittaminen on kaupungin keskeisiä prioriteetteja, Vapaavuori sanoo.

Kaupungin kasvu näkyy myös kasvavilla panostuksilla kaupungin asuntotuotantotavoitteen saavuttamiseksi.

Vuonna 2018 Helsinkiin valmistui 4 843 asuntoa, ja 2019 valmistuvien asuntojen määrän arvioidaan olevan jo 6 500. Vuonna 2020 Helsinkiin arvioidaan valmistuvan 6 800 asuntoa ja 2021 jo 7 000 uutta asuntoa. Painopiste asuntorakentamisessa on Kalasataman ja Länsisataman alueilla.

Kaupunki jatkaa vuonna 2020 pidemmän aikavälin palkkakehityssuunnitelman toteutusta, joka perustuu henkilöstön ja henkilöstöryhmien palkkaukseen liittyvien keskeisten kehittämistarpeiden kartoitukseen sekä työnantajan tarpeisiin osaavan työvoiman saatavuuden varmistamisessa.

Palkkakehityssuunnitelman toteutukseen on varattu vuoden 2020 talousarvioon yhteensä 5 miljoonaa euroa. Palkkakehityssuunnitelman valmistelussa on kuultu henkilöstöjärjestöjä.

Tulevana vuonna kehitetään erityisesti terveyskeskuslääkäreiden, terveyden- ja sairaanhoitajien sekä perus- ja lähihoitajien palkkoja..

Kaupunginhallitus käsittelee talousarvioehdotusta ensimmäisen kerran 7. lokakuuta.

 

 

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu