Puheenaihe

Miksi 2,60–4,95 euron ateriat eivät kelpaa? Jopa 30 000 suomalaista jättää ne väliin

Korkeakouluopiskelijoiden ruokailua on tuettu syksystä 1979 lähtien.

Henkka Jokela

Kela tukee korkeakouluopiskelijoiden lounaita suhteellisen avokätisesti. Vuosittain ateriatukeen käytetään noin 32 miljoonaa euroa ja tuettuja aterioita syödään noin 14,6 miljoonaa.

Ateriaedun jättää kuitenkin käyttämättä joka viides opiskelija, mikä tarkoittaa käytännössä jopa kymmeniä tuhansia ihmisiä.

Tilastokeskuksen tuoreimman tilaston mukaan korkeakouluopiskelijoita oli yhteensä 153 300 vuonna 2017.

– Syynä voi olla esimerkiksi opintojen suorittaminen työn ohessa tai etäopinnot. Tarkkaa tietoa meillä ei vielä ole, suunnittelija Sari Miettunen kommentoi Kelan tiedotteessa.

Kelan maksaman ateriatuen ansiosta opiskelija maksaa perusateriasta enintään 2,60 euroa ja kalliimmista raaka-aineista valmistetusta erikoisannoksestakin vain 3,75–4,95 euroa.

Suomessa on noin 320 ravintolaa, joissa korkeakouluopiskelija saa ateriatuen ansiosta edullisemman lounaan opiskelijakorttia näyttämällä. Ateriatuki kattaa päivittäin 1,94 euron alennuksen opiskelija-ateriasta.

Opiskelijaravintoloiden tarjontaa ohjaa Kelan ja valtion ravitsemusneuvottelukunnan kokoama ruokailusuositus. Tarjolla pitää olla päivittäin opiskelijahintainen ateria, joka kattaa noin kolmasosan opiskelijan päivittäisestä energian tarpeesta ja sisältää pääruoan lisäksi salaatin, leivän ja levitteen sekä ruokajuoman.

Ruokalistoihin on merkitty päivittäin ateriasuositusten mukainen ruoka.

Korkeakouluopiskelijoiden ruokailua on tuettu syksystä 1979 lähtien. Ammattikorkeakoulujen opiskelijat saivat oikeuden ateriatukeen vuonna 1996.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu