Puheenaihe

Roikutko kaikki illat Facebookissa ja Instagramissa? – Asiantuntija: Jos nämä hälytyskellot soivat, olet someriippuvainen

Liiallinen sosiaalisen median käyttö voi aiheuttaa unettomuutta ja ahdistusta. Kuvituskuva. 

Kuvakaappaus Facebookista

Aalto-yliopisto järjesti viime keväänä työelämäprofessori Risto Sarvaksen johdolla Sosiaalisen median ilmiöt -luentosarjan, jossa kuusi asiantuntijaa pureutui sosiaalisen median ilmiöihin eri näkökulmista.

Someriippuvuuden syntyä valotti luennollaan A-klinikkasäätiön johtava ylilääkäri Kaarlo Simojoki.

– Riippuvuus ei rajoitu vain kemiallisiin aineisiin, kuten alkoholiin, huumeisiin tai nikotiiniin. Riipuvuus voi kehittyä myös välitöntä mielihyvää tuottavaan käyttäytymiseen, muistuttaa Simojoki. 

Simojoen mukaan ihminen on luonteeltaan laiska ja etsii jatkuvasti nopeita tapoja nostaa esille mielihyvän tunteita. 

Mitä nopeammin jokin asia tuottaa meille mielihyvää, sitä helpommin meille syntyy siihen riippuvuussuhde.

– Sosiaalinen media on saatavilla 24 tuntia vuorokaudessa ja kohtuullisen halvalla. Alko on tietyn ajan vuorokaudesta kiinni, some ja digitaalinen maailma on aina auki.

– Koska se on aina auki, on sitä haastavampi hallita ja sinne on helpompi tippua, korostaa Simojoki.

Someriippuvuudella tarkoitetaan sitä, että ihminen viettää sosiaalisessa mediassa niin paljon aikaa, että toiminta muuttuu yksilölle ja ympäristölle haitalliseksi. 

Someriippuvuutta voi esiintyä esimerkiksi niin, että henkilö tekee päivityksiä jatkuvasti eikä kykene lopettamaan.

Toinen riippuvuuden muoto on se, että selailee sosiaalista median sisältöjä jatkuvasti kykenemättä lopettamaan.

Sosiaaliseen mediaan kytkeytyvät vahvasti yksilön ihmissuhteet ja oma identiteetti.

Ihmisen psyykkiselle terveydelle on tärkeää pitää yhteyttä erilaisiin sosiaalisiin ryhmiin, kuten perheeseen, koulu-, opiskelu- ja työtovereihin.

Siksi – poiketen monista muista riippuvuuksista – sopiva somen käyttö voi olla myös täysin tervettä.

Somen käytön muuttuminen ongelmalliseksi tapahtuu vaivihkaa asteittain ja sitä voi olla vaikea aluksi edes havaita.

– Yhteiskunnassa, jossa sosiaalisen median käyttö kytkeytyy vahvasti arkielämään, voi olla haastavaa arvioida, mikä on sopiva määrä somenkäyttöä, Simojoki kertoo.

Selkein merkki someriippuvuudesta on se, ettei somesta pysty irrottautumaan, vaikka joku läheinen sitä pyytää tai kun pitäisi tehdä jotain tärkeämpää.

Vakava someriippuvuus oireilee samoin kuin nettiriippuvuus ja aiheuttaa muun muassa masennusta, ahdistusta sekä uni- ja keskittymisvaikeuksia.

Jos somen käyttö tuntuu liikaa rajoittavan omaa elämää, on parasta riippuvuuden ennaltaehkäisyä asettaa itselleen tietoisia rajoja. 

– Omaa käyttäytymistä voi muokata esimerkiksi asentamalla laitteeseen sovelluksia, jotka auttavat hillitsemään somen käyttöä.

– Niin kutsutun somepaaston pitäminen on myös loistava keino rauhoittaa omaa somekäyttöään. Lisäksi somepaaston aikana tiedostaa, kuinka riippuvainen somesta onkaan, Simojomi muistuttaa.

Luennoilla käsiteltiin someriippuvuuden lisäksi muun muassa ratkaisuja somessa tapahtuvaan uhkailuun ja kiusaamiseen, valeuutisia ja sosiaalisen median kuplia.

– Saimme luennoista valtavasti positiivista palautetta. Koska aihe on yhä tärkeämpi ja koskettaa koko yhteiskuntaa, halusimme keksiä lisäkäyttöä luentosarjan sisällöille ja päätimme tehdä niistä kaikille avoimen itseopiskelupaketin, Risto Sarvas sanoo.

Nyt nuo luennot ovat seurattavissa tämän linkin takaa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu