Puheenaihe

10 vuotta suomalaisten 112-puheluihin vastannut Saana kertoo, miten rankoista soitoista palautuu – "Joskus tuntuu, että oltaisiin kuin pitsataksi"

Keravan hätäkeskukseen tulee yli 800 000 puhelua vuodessa. Saana Välimaa on yksi puheluihin vastaavista hätäkeskuspäivystäjistä.

Sauvo Jylhä

Maan suurimpaan hätäkeskukseen johtaa leveä tunneli alaspäin; mutkan jälkeen tunneli vielä jatkuu jonkin matkaa. Kallioseinämät on maalattu – tai käsitelty – valkoisiksi. Ahtauden tuntua ei ole, mutta maanalaista tuoksua ja tuntua kyllä on.

Montako askelta tässä tulee päivittäin?

– En ole koskaan mitannut. Yleensä menen tämän pyörällä, kertoo hätäkeskuspäivystäjä Saana Välimaa.

Alas päin meno ei olekaan lopulta kovin vaativaa – takaisinpäin kulkiessa voi jo sitten syke hiukan nousta.

Välimaa on tehnyt hätäkeskustyötä kymmenen vuotta. Viime vuonna hän oli poissa talosta puoli vuotta tehden varastohommia. Irtisanoutumisen piti olla lopullinen.

– Tarkoitus oli vaihtaa alaa. Lähtöpäätökseen vaikuttivat jatkuvat muutokset ja työn muuttuminen yhä hektisemmäksi, Välimaa selventää.

Muutoksia on ollut: esimerkiksi kymmenen vuotta sitten hätäkeskuksia oli Suomessa 15 – nyt enää kuusi. Viimeisin uusi asia liittyy tietotekniikkaan. Keravan hätäkeskuksessakin otettiin toukokuun alussa käyttöön Erica-järjestelmä. Pitkään käytössä ollut ELS poistui kuvioista.

Mutta mikään tekniikka ei korvaa päätä. Hätäkeskuspäivystäjä tekee työtä omalla persoonallaan. Tilannetajua ja rauhoittamistaitoa pitää olla, sillä langan toisessa päässä voi olla millainen tahansa hätätilanne.

– Anteeksi mikä oli osoite?

– Mitä siellä on tapahtunut?

– Onko tekijä vielä paikalla?

– Mitä tuntomerkkejä on? Vihreät housut...Osaatko sanoa, että mihin suuntaan hän lähti?

– Voitte mennä alaovelle odottamaan. Ei tarvitse yksin odottaa huoneistossa menehtyneen kanssa. Poliisi tulee paikalle ja laitan tästä myös tiedon kriisityöntekijälle...

Hätäkeskuspäivystäjä tekee monta kysymystä. Joitakin se ärsyttää, Saana Välimaa sanoo.

– Saattaa tulla sellainen olo, että oltaisiin kuin pitsataksi, että etkö nyt voi vain lähettää sitä poliisia tänne.

Välimaa on alun perin koulutukseltaan lähihoitaja. Ennen pelastusopistolla käytyjä hätäkeskusopintoja Rovaniemeltä kotoisin oleva Välimaa on tehnyt töitä ambulanssissa sekä tehohoito-osastolla. Siitä hän myös piti.

Nyt hän arvelee, että pysyy nykyisessä pestissään. Puolen vuoden breikki teki hyvää.

Hätäkeskuspäivystäjistä on pulaa. Koko ajan on vakansseja auki. Arkisin vuorossa on kymmenkunta päivystäjää. Kiireaikoina – kuten juhlapyhinä – salin kaikki 40 työpistettä ovat täynnä.

Työssä on paljon hyviä puolia. Esimerkiksi se, että työntekijöiden jaksamista pidetään tärkeänä. Esimies istuu salin etuosassa ja on kartalla siitä, kenelle tulee tavallista hankalampia soittoja ja hätätapauksia.

Palautumista auttaa se, että jokaisen soiton välissä on hetken tauko.

– Esimies voi patistaa puhelun jälkeen tauolle ja taukoja on muutenkin mahdollista pitää, jos siltä tuntuu. Kiireisimpinäkin päivinä puhelun jälkeen on hetken hengästystauko. Oma tunnetila pitää rauhoittaa, ettei se jatku seuraavaan soittoon, sanoo Välimaa.

Esimieheltä vaaditaan porukan tuntemista eli tietoa siitä, kuka ottaa mitäkin asioita raskaasti ja kuka ei.

Defusing-purkua saa, ja työpaikkapappikin on tarvittaessa käytössä.

Työn ikäviä puolia on se, että turhia puheluita tulee paljon. Niitä on noin kolmasosa soitoista. Jotkut puhelut ovat niin sanottuja taskupuheluita ja jotkut ilkivaltaa.

Keravan hätäkeskus

806 000 puhelua viime vuonna

Hätäpuheluita oli viime vuonna 806 000, mikä oli noin 30 % koko maan puheluista ja tehtävistä.

Alueeseen kuuluu 26 kuntaa.

Väkiluku alueella on noin 1,6 miljoonaa asukasta (29% maan väestöstä).

Maapinta-alaa on 9097 neliökilometriä, makeaa vettä 471 neliökilometriä ja merivettä 6491 neliökilometriä.

Kielet: 81% suomi, 8,3 % ruotsi, 10,7% muita kieliä. Puhutuimmat ovat niistä venäjä, viro ja somali. Tulkkauspalvelua käytetään tarvittaessa.

Uudellamaalla asuu 55 % koko Suomen viraskielistä.

Hätäkeskus on päivittäin tekemisissä näiden tahojen kanssa: pelastuslaitos, ensihoito, sosiaalitoimi, tieliikennekeskus, poliisi, meripelastuskeskus. Välillä myös VR:ään ja Säteilyturvakeskukseen.

Presidentin linna ja virka-asunto, eduskunta, valtioneuvosto, ministeriöt, suurlähetystöt, konsulaatit, edustustojen tilat ja diplomaattista suojaa nauttivat henkilöt.

Loviisan ydinvoimala.

Kilpilahden teollisuuspuisto.

Helsinki-Vantaan lentoasema.

Matkustajasatamat (Katajanokka, Eteläsatama, Länsisatama).

Rahtiliikenteen satamat (Vuosaari, Kilpilahti, Loviisa, Hanko).

Metro.

Pää- ja rantaradan solmukohta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu