Puheenaihe

Puolet yrittäjistä joutunut huijauksen kohteeksi joskus elämässään – suurimmat menetykset yli 10 000 euroissa

Jos Helsinki saisi pitää verotulontasausrahat, se voisi alentaa veroprosenttiaan 18:sta ainakin 16 prosenttiin.

Arkisto / Ella Kajaste

Suomen yrittäjät ovat selvittäneet, että puolet yrittäjistä on kohdannut valelaskutusta tai harhaanjohtavaa markkinointia ja siten tulleet huijatuksi. Tavallisemmin tappiot ovat olleet 500 euroa, mutta toisinaan ne voivat olla myös yli 10 000 euron luokkaa.

– Tulos ei yllätä, sillä tiedossamme on, että kaiken kokoiset yritykset joutuvat erilaisten huijausten uhreiksi. Isommilta yrityksiltä on mahdollista saada huijatuksi suurempia summia kuin yksinyrittäjiltä, esimerkiksi toimitusjohtajahuijausten kautta, lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen Suomen Yrittäjistä sanoo.

Tavallisimmin huijauksiin oli törmännyt yli kymmenen henkilöä työllistävät yrittäjät ja vähiten yksinyrittäjät. Kovimmat tappiot tulivat kuitenkin 2–9 henkilöä työllistäville yrityksille.

Harhaanjohtava markkinointi on markkinointia, jossa markkinoinnin kohteena olevalle annetaan totuudenvastaisia ja harhaanjohtavia tietoa markkinoitavasta tavarasta tai palvelusta.

Valelaskutus tarkoittaa yksinkertaistettuna esimerkiksi sitä, että lähetetään täysin aiheeton lasku tai muuten väitetään valheellisesti tekaistun sopimuksen syntyneen.

Harva kuitenkaan ilmoitti huijatuksi tulemisesta tai sen yrityksestä viranomaisille. Poliisi tutki selkeästi herkemmin isompien, yli kymmenen työntekijää työllistävien yritysten ilmoitukset.

– On tärkeää, että huijauksista ilmoitetaan poliisille. Tällöin poliisille syntyy kokonaiskuva huijausta harjoittavista toimijoista ja toimintatavoista, Toivonen sanoo.

Suomen Yrittäjien Kantar TNS:llä teettämään Yrittäjägallupiin vastasi 1 006 pienen tai keskisuuren yrityksen edustajaa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu