Puheenaihe

Pahasti korjausvelkaisen taloyhtiön voi olla vaikea saada lainaa – ränsistynyt rakennus ei kelpaa enää suuren remontin vakuudeksi

Putkiremontti on taloyhtiöiden suurin rahasyöppö.

Akseli Muraja

Helsingissä on taloyhtiöitä, jotka eivät tee välttämättömiä korjauksia ajallaan, jolloin kertyy korjausvelkaa.

Kun remontit pitäisi tehdä, asuntojen arvo on niin alhaalla, että yhtiön on vaikea saada lainaa.

Kovin paljon huonokuntoisia asunto-osakeyhtiöitä ei Helsingissä ole, arvioi OP Helsingin yhteisöasiakkuuksista vastaava johtaja Mikko Yli-Isotalo.

– Helsingissä taloyhtiöt ovat pääosin suuria ja ammatti-isännöitsijöiden hoitamia, joten merkittävää korjausvelkaa ei pääse syntymään.

– Pahasti korjausvelkaisten yhtiöiden kohdalla rahoittaja pyrkii isännöitsijän ja hallituksen kanssa löytämään ratkaisuja tilanteeseen. Joskus isoja hankkeita joudutaan pilkkomaan.

Remontin jakamiseen pienempiin projekteihin mennään, kun rahoitustarve lähenee puolta kiinteistön arvosta.

– Järkevää olisi, että korjausvelkaa ei olisi enempää kuin 30 prosenttia yhtiön käyvästä arvosta.

– Talo säilyttää arvonsa, kun korjauksia ei viivytetä vaan saneeraukset hoidetaan silloin, kun rakenteiden tekninen käyttöikä päätyy.

Vaikka remontit olisivatkin rästissä, pyrkii pankki löytämään ratkaisun rahoituksen järjestämiseen.

– Silloin pohditaan yhtiön kanssa, onko sillä myytäväksi omistuksessaan olevia tiloja, lisärakennusoikeutta tai mahdollisuus ullakkorakentamiseen. Jos tällaisia ei ole, ainut keino on jaksottaa korjauksia.

– Yhtään sellaista tapausta ei ole ollut, että olisimme täysin joutuneet nostamaan kädet pystyyn, Yli-Isotalo toteaa.

Jos niin huonosti kävisi, ettei mikään rahoituslaitos lainaisi taloyhtiölle, silloin osakkaat joutuisivat laittamaan yhtiöön lisää rahaa.

Viivyttely remonttien kanssa on kohtalokkainta reuna-alueilla Itä- ja Pohjois-Helsingissä, jossa asuntojen arvot ovat matalimpia.

1960-luvun talojen pitäisi Yli-Isotalon mukaan olla jo korjattuja, ja viimeistään nyt korjaukset ovat ajankohtaisia 1970-luvun taloissa.

Myös Nordean paikallisjohtaja Sami Hämäläinen kehottaa asukkaita ja asunnonostajia tarkkaavaisuuteen remonttien kanssa.

– Tekemättömistä remonteista voi pahimmillaan tulla 2 000 euroa lisäkuluja neliötä kohti, mikä nostaa vastiketta, hän varoittaa.

Putkiremontista tulee helposti 1 000 euron kulut neliöltä, sukittamallakin 500 euron. Julkisivuremontin kustannus on 200–500 euroa neliöltä, kattoremontin 200 ja ikkunoiden uusimisen 50–100 euroa.

Viides rahareikä voi aueta, jos talo sijaitsee vuokratontilla, ja vuokrakausi on päättymässä. Silloin vuokranantaja yleensä päivittää vuokran.

– Pahimmassa tapauksessa tontinvuokran korotus voi tuplata kuukausittaisen vastikkeen, Hämäläinen sanoo.

Nordeallakaan ei Helsingissä ole tullut vastaan toivottoman raihnaisia taloyhtiöitä.

– Mutta ei tarvitse mennä kauas pääkaupunkiseudulta, kun korjausvelka voi olla puolet taloyhtiön arvosta.

– Ja vaikka asuntojen hinnat ovat nousseet kantakaupungissa tuoreen tilaston mukaan 1,5 prosenttia, kaupungin laita-alueilla nousu on 0–0,5 prosenttia. Tämä vaikuttaa asunnon arvoon, Hämäläinen huomauttaa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu