Puheenaihe

MS II:ssa keksitty ja harppauksin kehittynyt sotateknologia tuli nyt suomalaisiin metsiin – "Hinnat alkavat 600 eurosta"

Pienimmät lämpökamerat kulkevat metsästäjän tai vaikkapa vartijan taskussa.

Petri Lyy

Haitallisten vieraslajien metsästystä helpotettiin lakimuutoksella kesäkuun alussa. Supikoiraa ja villisikaa saa nyt tähtäillä valonvahvistimien ja muiden pimeänäkölaitteiden läpi.

Asiasta uutisoi Aamuposti.

– Vain vieraslajien metsästämien näillä apulaitteilla on luvallista. Muita eläimiä saa niillä vain tarkkailla, sanoo Max Suominen Suomen Metsästäjäliiton metsästysvälinemyymälästä Eräkontista Aamupostille.

– Muita mahdollisia käyttökohteita ovat esimerkiksi suurriistavirka-aputehtävät, jossa jahtimiehet paikantavat kolaripaikalta karannutta hirveä tai peuraa.

Lämpökameralla varustetun kiikaritähtäimen avulla eläin löytyisi, vaikka se olisi ehtinyt jo menehtyä, sillä raato pysyy ympäristöään lämpimämpänä tuntikausia.

Ensimmäiset valoa vahvistavat tähtäinlaitteet tulivat käyttöön toisen maailmansodan loppupuolella. Puolensataa Panther-panssarivaunua oli varustettu pimeänäkölaitteella.

Laitteesta kehitettiin myös tarkka-ampujakivääriin tarkoitettu kannettava versio, joka painoi reilut kaksi kiloa ja tarvitsi lisäksi erillisen puulaatikossa kuljetettavan 13,5-kiloisen akun infrapunavalonheittimelle.

Pimeänäkölaitteet yleistyivät Vietnamin sodassa, mutta tekniikkaa on niistä ajoista edelleen kehittynyt ja halventunut.

– Nykyiset laitteet toimivat täysin elektronisesti, Suominen sanoo Aamupostille.

Valonvahvistin tai lämpökamera voidaan yhdistää kiväärin kiikaritähtäimeen, mutta kumpaakin näkemistä avustavaa laitetta on saatavissa myös käteen tai taskuun sopivina ”kapuloina”.

Kännykän näköinen ja kokoinen lämpökamera voi kuulua esimerkiksi vartijan varustukseen.

Vastaavia laitteita käyttävät myös palolaitokset pienten tulipalonalkujen paikantamiseen.

Predator-elokuvat tuntevat tietävät, millaista näkymää lämpökameratähtäin tarjoaa. Toimintaetäisyydet ulottuvat muutamista kymmenistä metreistä satoihin metreihin.

– Kuluttajakäyttöön tarkoitettujen digitaalisen valonvahvistimen hinnat alkavat 600–700 eurosta. Kalleimmat laitteet maksavat 5 000 euroa, Suominen mainitsee.

Villisika on päätynyt vapaasti metsästettävien lajien listalle, koska se muun muassa tekee tuhoa viljelyksille. Porsaiden kanssa liikkuva emakko on kuitenkin rauhoitettu maaliskuun alusta heinäkuun loppuun.

Supikoira tai pelkkä supi on laajalle levittäytynyt ja kaikkiruokainen.

– Se hyödyntää kaikki mahdolliset ravinnonlähteet. Se on erityisen haitallinen linnustolle, koska helpon ruuan toivossa se etsii maassa olevia pesiä, Suominen mainitsee.

Asiasta uutisoi ensin Aamuposti.

Taustaa

Vieraslajeista vapaata saalista

Haitallisten vieraslajien pyyntiajat ja sallitut pyyntimenetelmät muuttuivat kesäkuun alusta. Pyynti on nyt sallittua ympäri vuoden eikä metsästyskorttia vaadita.

– Esimerkiksi vaatimukset luodin painosta ja osumaenergiasta säilyivät kuitenkin ennallaan, kertoo Metsästäjäliiton koulutuspäällikkö Henri Mutanen.

Pyynnissä ovat nyt sallittuja yöammuntaan tarkoitetut tähtäyslaitteet sekä keinotekoiset valonlähteet ja ääntä synnyttävät laitteet.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu