Paikalliset

Kaupunkirakenteen saumakohtiin sovitetaan tornitaloja

Kaupunkisuunnittelulautakunta ottaa seuraavassa kokouksessaan ratkaisevasti kantaa Helsingin tulevaisuuteen.

Helsingissä on vireillä puolensataa eri vaiheissa olevaa pilvenpiirtäjähanketta. Korkean rakentamisen ohje, jonka kaupunkisuunnittelulautakunta saa eteensä tiistaina, määrittelee minne Helsingissä olemassa olevaa rakennuskantaa huomattavasti korkeampi rakentaminen sopii.

Virastopäällikkö Tuomas Rajajärvi esittää, että lautakunta päättää merkitä tiedoksi raportin Korkea rakentaminen Helsingissä ja hyväksyä seuraavat suositukset otettavaksi huomioon kaavoituksessa. Asiaa ei ole tarkoitus viedä kaupunginhallituksen tai valtuuston päätettäväksi.

Paljon torni-ideoita

Helsinkiin on virastopäällikkö Tuomas Rajajärven mukaan viime aikoina esitetty useita korkean rakentamisen hankkeita ja suunnitelmia. Hankkeiden yhteisvaikutus on niin suuri, että niitä on välttämätöntä tarkastella laajemmassa yhteydessä.

Perinteinen asemakaavaprosessi, joka painottuu lähiympäristötarkasteluun, ei Rajajärven mukaan riitä havainnollistamaan hankkeiden yhteisvaikutusta koko kaupungin mittakaavassa. Tästä syystä tarvitaan periaatteet korkean rakentamisen sijoittumisesta ja metodit suunnitelmien tarkasteluun.

Tavanomaista korkeampia rakennuksia ovat esittäneet sekä kaupunkisuunnittelijat, yksityiset rakennuttajat ja investorit että päättäjät.

Rajajärven mukaan ilmiöllä on kansainvälistä vastaavuutta. Korkea rakentaminen on vilkkaan keskustelun kohteena myös Suomen lähialueilla.

Ei yhtenäistä ylärajaa

Kaupunkisuunnitteluvirastossa on selvitetty korkeaa rakentamista Helsingissä.

Korkealla rakentamisella tarkoitetaan kaupunkimaisemassa alueen siluettiin tai keskeisiin näkymiin vaikuttavaa, ympäröivän rakennuskannan korkeuksista selkeästi poikkeavaa ja kauas näkyvää rakentamista. Korkean rakentamisen kerrosluku voi käytännössä vaihdella ympäristöstään ja rakennuksen käyttötarkoituksesta riippuen paljonkin.

Ydinkeskustan kasvusuunnissa (Keski-Pasilassa, Jätkäsaaressa ja Kalasatamassa) sekä esikaupunkialueilla korkean rakentamisen voidaan katsoa olevan yli 16-kerroksista ja kantakaupungin reunoilla olevilla vaiheistusvyöhykkeillä enintään noin 16-kerroksista rakentamista.

Rajajärven mukaan 16 kerrosta on valittu korkean rakentamisen raja-arvoksi rakennuksille tällä hetkellä asetettavien teknisten ja turvallisuutta koskevien määräysten vuoksi.

Esimerkiksi Keski-Pasilaan on suunniteltu jopa 40-kerroksisia asuin- ja toimistorakennuksia.

Korkeaa rakentamista on tarkasteltu toiminnallisista, taloudellisista ja kaupunkikuvallista näkökulmista. Työ on tehty hallintokuntien välisenä

yhteistyönä.

Kansallismaiseman siluetti harkinnassa

Selvityksessä määritellään korkean rakentamisen periaatteet kantakaupungin osalta ja lähtökohdat muiden alueiden hankkeille.

Kaupunkikuvallisen tarkastelun lähtökohtana on Helsingin kantakaupungin nykyinen merellinen imago ja kaupunkikuva, jossa kantakaupungin suhteellisen tasakorkean räystäslinjan yläpuolelle nousevat vain erityisrakennukset, kuten kirkontornit.

Merellinen Helsinki on myös yksi ympäristöministeriön määrittelemistä Suomen kansallismaisemista.

Selvityksen yhteydessä tehtyjen näkymätarkastelujen perusteella ei Helsingin keskustaan ja eteläiseen kantakaupunkiin, erityisesti sen suoraan avomerelle avautuvalle rantavyöhykkeelle, tulisi sijoittaa rakennuskannan nykyisestä korkeusmittakaavasta oleellisesti poikkeavia uusia korkeita rakennuksia, koska ne vaikuttaisivat epäedullisesti Helsingin merelliseen siluettiin ja kilpailisivat huomioarvossa perinteisten merkkirakennusten kanssa.

Harkiten sijoitettuna voidaan kaupungin muille alueille rakentaa korkeita rakennuksia, jolloin ne esimerkiksi alakeskuksissa tai liikenteen solmukohdissa lisäävät kaupunkirakenteen hahmotettavuutta tai edistävät alueiden kaupunkikuvallista ominaisluonnetta.

Sen sijaan vanhan rakenteen ja 2000-luvun uuden kaupunkirakenteen saumakohdissa, jotka sijaitsevat merkittävien sisääntuloväylien varrella, on mallinnuksissa tehtyjen tarkastelujen perusteella korkealle rakentamiselle soveliaita vyöhykkeitä. Näiden vyöhykkeiden korkeilla rakennuksilla voidaan taitavasti suunniteltuna ilmentää uusien alueiden poikkeavuutta vanhasta kantakaupungista heikentämättä vanhan kaupunkimaiseman näkymiä ja korostaa uuden vuosituhannen uutta tulkintaa kaupungin olemuksesta. Näiden vyöhykkeiden ja vanhan kantakaupungin väliin jää raja-alueina kapeat vaiheistusvyöhykkeet, jotka kestävät ympäristöään maltillisesti korkeampaa rakentamista, mikäli se on perusteltu osa korttelirakennetta tai muuta alueellista kokonaisuutta.

Isot taloudelliset riskit

Korkea rakentaminen on selvityksen mukaan kaikilla suunnittelun ja toteuttamisen tasoilla vaativampaa ja kalliimpaa kuin niin sanottu normaalirakentaminen.

Tämän vuoksi siihen sisältyy taloudellisia riskejä, jotka realisoituessaan voivat heijastua kaupunkikuvaan haitallisesti. Toisaalta oikein kohdennettuna ja korkealaatuisesti toteutettuna korkea rakentaminen voi edistää kaupunkirakenteen hahmotettavuutta, rakentaa alueelle positiivista imagoa sekä parantaa mahdollisuuksia hyödyntää urbaanin talouden kasautumisedun tuottamaa lisäarvoa kaupungille.

Lähitulevaisuudessa ei näytä olevan laajemmin taloudellisia edellytyksiä rakentaa korkeita rakennuksia muualle kuin sijainniltaan erityisen keskeisille paikoille ja sellaisiin erityiskohteisiin, joissa tornien tuottama rakennusoikeus muodostaa taloudellisen pohjan hankkeiden sisältämille mittaville infrastruktuuriin liittyville investoinneille (Pasila ja Kalasatama).

Korkean rakentamisen suositukset:

Helsingin kaupungin alue jaetaan vyöhykkeiksi A, B, Ba ja C oheisen kartan osoittamalla tavalla.

Vyöhyke A

Alueelle ei kaavoiteta uusia merkittävästi nykyisestä korkeusmittakaavasta poikkeavia rakennuksia. Tarkemmat korkeustarkastelut tehdään asemakaavatyön yhteydessä.

Vyöhyke B

Korkea (yli 16 kerrosta) rakentaminen on mahdollista keskeisillä paikoilla, mikäli

- rakentaminen edistää kaupunkirakenteen hahmotettavuutta ja alueen positiivista imagoa

- rakentaminen ei vaikuta kielteisesti Helsingin merellisen kansallismaiseman muodostamaan näkymään

- rakentaminen hahmottuu luontevaksi osaksi kaupungin uutta korkean rakentamisen kokonaisuutta

- tapauskohtainen edellytysten ja vaikutusten arviointi sekä vaihtoehtotarkastelu osoittavat rakentamisen olevan toteuttamiskelpoista ja täyttävän edellä mainitut kriteerit

Vyöhyke Ba

Ympäristöään korkeampi rakentaminen (max noin 16 krs) on mahdollista tapauskohtaisen edellytysten ja vaikutusten arvioinnin jälkeen, mikäli rakennus on perusteltu osa korttelirakennetta tai aluetta.

Vyöhyke C

Alueelle tehdään yleissuunnitelma, jossa osoitetaan korkean rakentamisen (yli 16 kerrosta) toivottavat ja mahdolliset sijoituspaikat esimerkiksi alakeskuksissa, liikenteen solmukohdissa ja kaupungin sisääntulonäkymissä. Suunnitelmassa otetaan huomioon korkeaan rakentamiseen liittyvät toiminnalliset, taloudelliset ja kaupunkikuvalliset näkökohdat.

Ennen yleissuunnitelman valmistumista tulee jokaisen nykyisestä korkeusmittakaavasta merkittävästi korkeamman rakennuksen kaavasuunnitelmasta tehdä selvitys rakentamisen taloudellisista, toiminnallisista ja kaupunkikuvallisista edellytyksistä.

Voimassa olevien, toteutumattomien korkean rakentamisen asemakaavojen toteuttamiselle ei ole esteitä.

Tilaa uutiskirjeemme

Saat joka päivä klo 14 sähköpostiisi koosteen päivän kiinnostavimmista jutuista!

Tilaa tästä

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu