Puheenaihe

Tero, 78, hoitaa pitkäaikaissairasta vaimoaan: "Vessassakaan et käy, ettei jotain tapahtuisi" – Helsingissä jo 1 400 yli 65-vuotiasta omaishoidettavaa

Kontulalainen Tero Vainionpää toimii vaimonsa omaishoitajana. Oman vapaa-ajan koittaessa alkaa tavallisesti sänkyvaatteiden pesu.

Päivi Tuovinen

Kontulalainen Tero Vainionpää, 78, on toiminut omaishoitajana Parkinsonin tautia sairastavalle 66-vuotiaalle vaimolleen kymmenen vuotta.

Vainionpäästä tuntuu, että Helsinki on piiskannut omaishoitajia viime vuosina yhä enemmän.

Vainionpään veroprosentti on pienestä eläkkeestä huolimatta noussut jopa yli 30 prosenttiin, koska omaishoitajuudesta saa korvauksia. Hoitaminen käy kuitenkin täydestä työstä, kellon ympäri.

– Vessassakaan et käy, ettei sillä aikaa jotain tapahtuisi. Valppaana täytyy olla 24 tuntia vuorokaudessa.

Vaimo saattaa hetkessä tyhjentää jääkaapin sisällön tai astioita pöydälle, napsauttaa hellan päälle tai pilkkoa kokonaisen leivän silpuksi.

– Monta kymmentä leipää on pilkottu silpuksi niin, että lusikalla saisi syödä, Vainionpää sanoo.

Viime keväänä vaimon hoitoisuusluokka nostettiin korkeimpaan mahdolliseen. Korvausta kahden viikon omaishoitajuudesta maksetaan reilut 600 euroa.

Toiset kaksi viikkoa kuukaudesta vaimo on hoidettavana kaupungin ylläpitämässä ryhmäkodissa Kontulassa.

Hoitopäivien jälleen alkaessa tulopäivästä laskutetaan koko päivän hinta. Se ihmetyttää.

–  Minun vapaapäiväni niinä päivinä alkaa todellisuudessa vasta noin kello 18. Laskutusta pitäisi muuttaa. Meillä molemmilla on pienet eläkkeet.

Ennen vaimon täytettyä 65 vuotta hoito kuului vammaispalvelun omaishoidon tuen piiriin. Silloin laskutus hoidettiin Vainionpään mukaan toisin.

Aikaa vaimon vientipäivinä kuluu vapaiden alkaessa pyykkaukseen. Kaikki petivaatteet on pestävä, sillä lääkkeet hikoiluttavat.

Myöskään lounasta ei vaimon ole mahdollista saada ryhmäkodissa tulopäivänä.

– Vien hänet hoitolaitokseen siihen aikaan, kun ruokailu on menossa. Joudun odottamaan hänen kanssaan koko ruokailun ajan, koska ruokaa ei saa.

Vainionpää kokee myös, että osa hoitolaitoksen henkilökunnasta ei ole halunnut kuulla omaishoitajilta laitteiden käyttöohjeita, vaikka laitoksessa niiden käytössä on ollut puutteita.

– Kyllä omaishoitajia pitäisi kuunnella, eikä ylenkatsoa. Mehän niitä laitteita täällä päivittäin käytämme.

Kaupungin omaishoidon erityisasiantuntija Sirpa Järnström kertoo, että omaishoitajat antavat kaupungille usein palautetta nimenomaan hoitopaikkoihin liittyen.

– Palaute on kaikkea mahdollista. Suurin on ehkä se, että ajatellaan että lyhytaikaishoidossa asiakasta kuntoutettaisiin ja hän olisi paremmassa kunnossa tullessaan kotiin. Se on suuri pettymys, kun näin ei välttämättä olekaan. Me katsomme, että kaikki liikkuminen ja aktiviteetti ovat kuntoutusta.

Hoitoyksiköiden lounaskäytännöistä Järnström sanoo tarkastaneensa asian muutamasta hoitolaitoksesta.

– Käytäntö tosiaan voi olla sellainenkin, että asiakas tulee kello 13:n jälkeen, jolloin lounasaika on jo mennyt. Kotiutus näiltäkin osastoilta tapahtui lounaan jälkeen.

Järnström toteaa laskutuksesta, että maksu tässä tapauksessa peritään koko päivältä.

– Kun hoito jatkuu välittömästi harkinnanvaraisena hoitona peritään täyden normaalihoitopäivän maksu, vaikka hoito alkaa vasta puolen päivän aikaan. Puolikkaita hoitopäivämaksuja ei ole olemassa.

Helsingissä on 65 vuotta täyttäneitä omaishoitotuen asiakkaita noin 1 400. Kaiken kaikkiaan omaishoidon tukea maksetaan 3 002 omaishoidettavalle Helsingissä.

Omaishoitajille on Helsingissä Järnströmin mukaan paljon erilaisia palveluita. Omaishoitajien jaksamisen tukeminen on tärkeää, sillä työ on usein rakas, mutta raskas.

– Pyrimme ohjaamaan heitä omaishoidon toimintakeskuksiin, joissa tapaa muita omaishoitajia.

Helsingissä alkoi syyskuussa digilaitteilla toimiva vertaistukiryhmä. Kyseessä on kokeilu. Ensi keväälle pyritään samaan lisäryhmiä.

Hoidettava voi olla minkä ikäinen tahansa

Omaishoito tarkoittaa hoitoa ja huolenpitoa, jota omainen tai muu läheinen henkilö antaa kotona henkilölle, jonka toimintakyky on alentunut.

Omaishoidettava voi olla minkä ikäinen tahansa. Omaishoitaja tekee kunnan kanssa omaishoitosopimuksen. Alle 65-vuotiaat kuuluvat vammaispalveluiden asiakkaisiin.

Asiakkaan täyttäessä 65 vuotta hän siirtyy HelppiSeniorin asiakkaaksi lukuunottamatta kehitys- ja vaikeavammaisia. HelppiSeniori tarjoaa sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalveluita.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta

75-vuotiaan koti on täynnä muistilappuja, mutta enää nekään eivät auta: Kristianin äiti on lähtenyt ulos harhailemaan jo kahdesti – "Tämä on ollut kauheaa seurata"30.10.2019 06.50
Raili, 71, on toiminut 11 vuotta omaishoitajana – kaipaa systeemin yksinkertaistamista30.9.2018 10.40
Sunnuntaisuomalainen: Omaishoitajat eivät aina pääse käsiksi hoidettavan terveystietoihin – rikokseen voi syyllistyä myös potilaan luvalla verkossa asioiva10.3.2019 10.31
Roihuvuoren palvelukeskuksen remontti valmistui – avajaiset ensi viikolla24.3.2019 17.05
Nuoret piinaavat 85–99-vuotiaiden vanhusten taloa Hyvinkäällä – "Yksi pääjehu ja joukko pienempiä adjutantteja"13.11.2019 19.01
Helsinki uusimassa kiisteltyä omaishoidon tukea – jatkossa hoidettava voisi käydä esimerkiksi koulussa ilman tuen leikkaamista23.10.2017 18.50
Omaishoidon karsiminen pelottaa Remo-pojan vanhempia – "Jaksamisen rajoilla on menty tähänkin asti"8.3.2017 07.10

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu