Puheenaihe

Lääkärin pohjapalkka on alle 3000 euroa – työkuorma kasvanut: "Pitäisi eritellä syitä miksi kokeneet lääkärit lähtevät terveysasemilta"

Pääluottamusmies Jaana Puhakan mukaan Helsingin lääkärivaje ei näy potilaille yhtä merkittävänä kuin se oikeasti on.

Päivi Tuovinen

– On varmasti monia isoja ja pienempiä asioita, mitä voisi tehdä.

Näin sanoo Helsingin terveyskeskuslääkäreiden pääluottamusmies Jaana Puhakka Helsingin kaupungin vaikeuksista saada lääkäreitä tyhjiin virkoihin.

Helsingin Uutiset kertoi lokakuussa terveyskeskuslääkärien rekrytointiongelmista. Vakansseja on tyhjillään, mutta lääkärivaje on vielä sitäkin suurempi, sillä moni tekee osa-aikaista työtä.

Puhakan mukaan pitäisi eritellä syitä, miksi pitkän uran tehneitä erikoislääkäreitä lähtee pois kaupungin palveluksesta. Se aiheuttaa kierteen, jossa jäljelle jäävät kokeneet lääkärit uupuvat entisestään.

– Heille tulee suhteessa enemmän ohjattavia, töitä ja vastuita. Tietenkin pitää nuoriakin lääkäreitä kuunnella, mitä he työltä haluavat.

Helsinki on nostamassa lääkärien palkkoja ensi vuoden alusta. Puhakka pitää hyvänä, että lääkärit pääsivät mukaan kaupungin palkkakehitysohjelmaan.

– Monelle tulee yllätyksenä, että vastavalmistuneella lääkärillä tehtäväkohtainen palkka on alle kolme tonnia kuukaudessa. Opiskelijoilla se on vain 2 400 euroa.

Päälle tulevat vuosisidonnaiset lisät, ja suoritteista maksettavat lisät, jotka ovat 30–40 prosenttia palkasta. Esimerkiksi vastaanottokäynnistä maksetaan keskimäärin 10 euroa kerta, konsultoinnista noin euroa.

– Tästä syntyy oravanpyörä, kun työkuormituksen ja resurssivajauksen vuoksi suoritteita ei tule tarpeeksi. Esimerkiksi 4 500 euron kuukausipalkka vaatisi nuorelta lääkäriltä, että ehtii vastaanottaa noin 8–10 potilasta päivässä, laskee Puhakka.

Kaikkien terveyskeskuslääkärien keskipalkka Helsingissä on kuitenkin noin 6 500 euroa.

Lue myös: Odotusaika lääkärille kasvanut Helsingissä keskimäärin 23 vuorokauteen – kaupunki etsii tapoja nopeuttaa kiireettömään hoitoon pääsyä

Puhakan mukaan Helsingissä palkat ovat matalammat kuin muilla kunnilla, mutta hintakilpailuun lähteminen tuskin on ratkaisu.

– Ei tarvitse mennä kovinkaan kauaksi Helsingistä, kun terveyskeskuslääkäreillä on jo monipuolisempi työnkuva, Puhakka huomauttaa.

Kaupunki on eriyttänyt paljon tehtäviä, mikä toisaalta voi olla hyvä, mutta toisaalta yksipuolistaa lääkärin työtä ja kauan jatkuessaan kapeuttaa ammattitaitoa.

– Esimerkiksi kotihoidossa ja neuvolassa on omat lääkärinsä.

Töölön terveysasemalla pitkään työskennellyt Puhakka sanoo, että saattaa kulua viikkoja, että kaikki asiakkaat ovat 1920- ja 50-luvulla syntyneitä. Työikäinen väestö käy työterveyshuollossa yksityisellä.

– Lisäksi helsinkiläisillä on paljon terveysvakuutuksia ja lapsetkin menevät yksityisvastaanotoille.

– Tatsi häviää joihinkin työn osa-alueisiin, kuvailee Puhakka ja muistuttaa, että yksipuolinen työnkuva ei myöskään tue lääkärin viihtymistä.

Puhakan mukaan työn organisoinnilla voisi parantaa kaupungin houkuttelevuutta työnantajana.

Aiemmista lääkäri–hoitaja-työpareista ollaan pitkälti luovuttu. Puhakka kehuu mallin toimineen parhaimmillaan "kuin unelma".

Aikaa säätyi, kun hoitaja valmisteli potilaan vastaanotolle ja varmisti esimerkiksi, että tarvittavat kokeet oli otettu.

– Ei tullut tilanteita, jossa potilas tulee lääkärille ja huomataan, että jokin labrakoe puuttuu ja pitää varata uusi aika.

Nykyisin hoitajien aika kuluu Puhakan mukaan ajanvarauksen takaisinsoiton vuoksi paljolti puhelujonojen purkamiseen.

– Kun potilas tulee valmistautumatta vastaanotolle se vie enemmän aikaa. Lääkäri saattaa ehtiä tavata vain kaksi potilasta kolmen sijaan.

Puhakan mukaan resurssivaje ei näy potilaille yhtä merkittävänä kuin se oikeasti on, sillä potilaat hoidetaan vaikka ylitöinä. Hoidon jatkuvuus sen sijaan kärsii, kun samalle lääkärille ei voida antaa uutta aikaa.

– Kyllä lääkärit aika kuormitettuja ovat. Muutama tapaus on vuodessa, joissa työmäärä menee ihan yli, Puhakka sanoo.

Kaupungilla työskentelee noin 400 terveyskeskuslääkäriä. Heistä noin neljäsosa on yleislääketieteen erikoislääkäreitä.

– Helsinki voisi reilummin mainostaa myös hyviä puoliaan työnantajana, Puhakka toteaa.

– Meillä on kuitenkin mahdollista hakeutua moniin erilaisiin töihin, työsuhteissa on jouston varaa, on paljon työsuhde-etuja, kuten työmatkalipun tuki ja tuetaan kulttuuri- ja liikuntapalveluja. On ohjausta, koulutusta ja oma palkitsemisjärjestelmä.

– Helsinki on myös luvannut, ettei säästösyistä irtisanota ketään.

Puhakan mielestä lääkärivajeessa ei ole kyse alan koulutusmääristä.

– Yleislääketiede on suurin erikoislala, mutta mihin he erikoistumisen jälkeen menevät, on vähän mysteeri. Tosin moni haluaa yleislääkärinä vielä erikoistua jollekin muulle alalle. Yleislääkärien ammattitaito tekee heistä suosittuja työntekijöitä muuallakin kuin terveyskeskustyössä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta

Odotusaika lääkärille kasvanut Helsingissä keskimäärin 23 vuorokauteen – kaupunki etsii tapoja nopeuttaa kiireettömään hoitoon pääsyä18.11.2019 06.30
Lääkärivajeesta kärsivä Helsinki nostaa palkkoja, vaikka moni ei tee nytkään täyttä työviikkoa – "Intohimoinen urheilija saattaa haluta käyttää yhden päivän treenaukseen"23.10.2019 06.04
Alle 2 000 euron peruspalkka ärsyttää palomiehiä Helsingissä – "Terveysasemien lääkäripula lisää tehtävämääriämme"30.10.2019 12.00
Lääkkeiden saatavuus uusi huolenaihe – Apteekki kehitti uuden palvelun7.11.2019 18.10
Työkuorma kasvussa: Liki puolet hammaslääkäreistä kokee uupumuksen oiraita – "Pahimmillaan potilaan jatkohoidon venyminen usean kuukauden päähän voi vaarantaa koko hoidon"17.11.2019 09.05
Ylilääkäriltä kova arvio Suomesta: ”Ellei jotain tehdä ja pian, järjestelmä romahtaa”11.11.2019 21.00

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu