Puheenaihe

Finlandia-voittaja Pajtim Statovci sai yläasteella äikänmaikan myhäilemään – "Onkohan se kovin coolia, että ope sanoo luokan edessä, että sinusta voisi tulla kirjailija"

Porvoolaisopettajilla on hyviä muistoja Pajtim Statovicista (kuvassa) hänen kouluvuosiltaan.

Laura Oja

Kelataan ajassa kolmisentoista vuotta taaksepäin.

– Voisiko Pajtimista tulla kirjailija? yhdeksäsluokkalaiset pohtivat ääneen äidinkielen tunnilla.

Opettaja myhäilee. Oppilailla on ollut tehtävänä lukea yhdeltä kirjailijalta pari kirjaa ja laatia niistä erilaisia tekstejä. Statovci perehtyi Kari Hotakaiseen. Hauska sattuma sinänsä, Hotakainen on palkittu Finlandia-palkinnolla, vuosi oli 2002.

 

Pajtimin pulpetilla on kirjailijakansio ja siitä saatu opettajan palaute. Kasvoillaan on todennäköisesti samanlaiset ylöspäin kääntyvät hymyjuovat kuin keskiviikkona Helsingin Lasipalatsissa puhujanpöntössä nähdyllä Pajtim Statovcilla, 29-vuotiaalla Finlandia-voittajalla.

– Annoin palautetta kirjailijakansiosta ja olin siihen laittanut, että Pajtim voisi hyvin kirjoittaa elääkseen. Mainitsin ehkä copywriterin ja television käsikirjoittajan ammatit. Tästä innostuneena luokkakaverit kyselivät, voisiko Pajtimista tulla kirjailija, silloinen porvoolaisen Linnajoen koulun äidinkielen opettaja Anna-Kaisa Kulmala muistelee.

Kesällä 2019 Kulmala lukee Helsingin Sanomien Kuukausiliitettä (8/2019). Hänen katseensa pysähtyy Noora Vaaralan tekemässä Statovcin haastattelussa kohtaan, jossa lukee: ”Äidinkielen opettajat kannustivat kirjoista innostunutta oppilasta. Statovci muistaa opettajan, joka ehdotti, että hänen kannattaisi tähdätä kirjailijan uralle, esimerkiksi copywriteriksi mainosalalle. Se tuntui hyvältä.”

– Minustakin tuntui hyvältä, kun näin tuon kohdan tekstissä. Olin tuon kannustuksen sanoessani 26-vuotias opettaja, Kulmala hymyilee.

 

Nuoren Statovcin tulevasta kirjallisesta menestyksestä oli merkkejä havaittavissa jo yläkoulussa.

– Pajtim kirjoitti todella kypsää dialogia esimerkiksi novellissa, opettaja jatkaa.

Lähtemättömän vaikutuksen äidinkielen opettajaan tekivät erityisesti Statovcin sydämellisyys ja hauskuus.

– Ensinnäkin muistan Pajtimin huumorin. Hän oli verbaalisti ihan lyömättömän hauska.

Sanallinen lahjakkuus näkyy Statovcin teoksissa. Kriitikot ovat suitsuttaneet hänen kielen- ja sanankäytön kauneuttaan. Kirjoissaan Statovci uppoaa syviin vesiin ja käsittelee elämänmakuisen aidosti ihmiselämän synkkiä puolia. Toiveikkuus kulkee kuitenkin mukana.

 

Statovci syntyi 1990 Kosovossa, josta hän parivuotiaana muutti perheensä kanssa Porvooseen, jossa hän kävi myös koulunsa. Vuonna 2014 ilmestynyt esikoisteos Kissani Jugoslavia palkittiin Helsingin Sanomien Esikoiskirjapalkinnolla, vuonna 2016 ilmestynyt Tiranan sydän voitti samaisena vuonna Toisinkoinen-palkinnon. Johanna Freundlichin ohjaama Kissani Jugoslavia on edelleen Helsingin Kansallisteatterin ohjelmistossa ja näytöksiä on toistaiseksi maaliskuun loppuun asti.

Tiranan sydän (engl. Crossing, kääntänyt David Hackston) valittiin tänä vuonna Yhdysvalloissa National Book Awards -palkintoehdokkaaksi finalistien joukkoon käännöskirjallisuuden kategoriassa. Kategorian voitti unkarilainen László Krasznahorkai. Statovci teki kuitenkin maamme mittakaavassa ainutlaatuista kirjallisuushistoriaa olemalla ensimmäinen suomalainen finalisti kilpailussa. Maailman merkittävimpiä kirjallisuusalan palkintoja jakava tilaisuus järjestettiin 20. marraskuuta New Yorkissa.

Statovcin tuotanto on tuttu myös entiselle opettajalle.

– Oma suosikkini on Tiranan sydän. Hienosti kuvailtu läheisen ihmisen kuolema teki erityisen vaikutuksen kirjassa, Kulmala kertoo.

 

Tämän vuoden kaunokirjallisuus-Finlandialla viime keskiviikkona palkitun Bollan työstämisen Statovci aloitti jo 2011 eli pari vuotta ylioppilaskirjoitusten jälkeen.

Linnankosken lukion silloinen rehtori Aira Leiviskä (nyk. Wollsten) muistaa kirjailijan kohteliaana ja iloisena opiskelijana.

– Hän oli aina hyvin kohtelias, iloinen ja ystävällinen ja kaikella tavalla positiivinen opiskelija. Hänestä kuvastui myös tietynlainen herkkyys ja vaatimattomuus. Olen niin onnellinen hänen menestyksestään kirjailijana. Hänhän oli jo lukioaikoinaan hyvä kirjoittaja. Lämpimät onnittelut Pajtimille ansaitusta Finlandia-palkinnosta, Wollsten kuvailee.

 

Statovcin yläkouluaikainen opettaja Kulmala ei tahdo ottaa kunniaa oppilaansa menestyksestä itselleen, mutta arvelee kuitenkin osanneensa sanoa oikeita sanoja oikeissa kohdissa.

– Oli ihanaa huomata hänen ikään kuin puhjenneen kukkaansa, Kulmala sanoo.

Kulmala kertoo näkevänsä nykyisessä työssään helsinkiläisessä yläkoulussa edelleen potentiaalisia hyvän kirjoittajan alkuja.

Palataan vielä äidinkielen tunnille, josta alussa puhuttiin.

– Minä siinä vain myhäilin jotain epämääräistä, kun ajattelin, että onkohan se teini-ikäiselle pojalle kovin coolia, että ope sanoo luokan edessä, että sinusta voisi tulla kirjailija. Taisi tullakin, Kulmala hymyilee.

Tämä juttu on julkaistu ensimmäisen kerran Uusimaa-lehdessä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu