Puheenaihe

Kilkattava soittokello raastaa hermoja kymmenissä busseissa – Lääkäri: "Melu voi olla terveydelle haitallista"

Tietyn bussimallin soittokellon ääni muistuttaa kovaäänisen kellon kilkatusta.

Juha Perämäki

Melu on ei-toivottua ääntä, joka on epämiellyttävää, häiritsevää, odottamatonta tai kuulolle haitallista, määrittelee Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Ainakin Helsingin Bussiliikenteellä on käytössään busseja, joiden soittokellon ääni herättää tunteita. Kovaääninen kaksinkertainen kilahdus säikäyttää, jos sattuu istumaan äänilähteen lähellä.

Pahimmillaan kello kilkattaa joka pysäkkiä lähestyttäessä.

Jos työmatka on puoli tuntia suuntaansa, ärsyttävää ääntä joutuu kuuntelemaan tunnin päivässä, viisi tuntia viikossa eli 225 tuntia vuodessa. Se tarkoittaa yli yhdeksää vuorokautta.

Bussiyhtiössä ongelma tunnistetaan, sillä äänestä on tullut palautetta.

– Ongelma on palautteiden perusteella kohdistettu tiettyyn autosarjaan, Helsingin Bussiliikenteen tekninen päällikkö Harri Alatyppö kertoo.

– Ongelmallista on, että palautetta on tullut saman sarjan osalta sekä liian kovasta että liian hiljaisesta äänestä.

Kyseistä bussia on yhtiöllä käytössä muutama kymmenen.

– Tällaisissa tapauksissa haetaan ratkaisua yhdessä maahantuojan kanssa, jotta ominaisuus saadaan korjattua käytössä olevaan kalustoon mutta myös uuden tuotantoon, Alatyppö sanoo.

Helsingin Bussiliikenne ei ole mitannut merkkiäänen desibelejä.

– Aivan soittokellon kohdalla ääni on voimakkaampi, mutta kauempana ääni ei aina kuulu kunnolla, varsinkin jos autossa on paljon matkustajia.

Helsingin yliopiston tutkija, lääkäri Marja Heinonen-Guzejev on tutkinut melun vaikutusta terveyteen. Melu on ihmiselle stressitekijä.

– Melualtistuksen seurauksena syketaajuus kasvaa, ihon ja sisäelinten verisuonet supistuvat, verenpaine nousee ja stressihormonien pitoisuudet lisääntyvät veressä.

– Jos stressi jatkuu pidempään, aktivoituvat hitaammin palautuvat hormonaaliset säätelyjärjestelmät.

Ihmiset ovat eri tavalla herkkiä melulle. Meluherkkiä on noin kolmasosa väestöstä.

– He kokevat melun häiritsevämpänä, reagoivat enemmän ja tottuvat siihen hitaammin kuin ei-meluherkät. Meluherkät ovat myös herkempiä melun terveysvaikutuksille.

– Melun haitallisia vaikutuksia esiintyy myös ei-meluherkillä.

Heinonen-Guzejev pitää meluntorjuntaa tärkeänä. Meluun ei kannata yrittää siedättyä.

– Jos melu ylittää haittakynnyksen, sitä on hyvä välttää.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu