Makumaailma

Viipurista uuteen kotiin – legendaarisen helsinkiläisravintolan evakkomatka on kestänyt jo 80 vuotta

Hovimestari Juha Heikkonen on työskennellyt Lehtovaarassa 23 vuotta.

Sakari Nupponen

Ensi heinäkuussa ravintola Lehtovaara juhlii. Elokuvahistorioitsija Peter von Baghin sanoin ”elämää suurempi ravintola” tulee toimineeksi 80 vuotta Mechelininkadulla.

Lehtovaara lienee maailman töölöläisimpiä ravintoloita, mutta siitä tuli legenda jo lyhyeksi jääneessä ensimmäisessä elämässään Viipurissa 1916-40.

Peritöölöläisyydestä kertoo se, että vappu- ja äitienpäivälounaat on varattu vuosiksi etukäteen.

– Asiakkaista on tullut vuosien saatossa hyviä tuttuja. Tunnemme toisemme. Jotain samanlaista olen huomannut Ranskassa, eläkeikää lähestyvä hovimestari Juha Heikkonen sanoo.

Viipurin viimeinen viinuri -nimen saanut Heikkonen ei 23 vuoden kokemuksella ole kuitenkaan virkaiältään talon vanhin. Salin puolella Pirjo Fast tuli Lehtovaaraan 1986 ja Leena Valli 1983. Keittiössä väki vaihtui takavuosina tiuhaan.

Ravintolanjohtaja Anna-Maija Halmetoja kertoo runsaat kaksi vuotta talossa olleen Tony Öhmanin keventäneen lisukkeita, mutta muuten mennään hyvin perinteisesti.

– 60-70 prosenttia ruokamyynnistä kattaa Cœur de filet Provençale, Halmetoja paljastaa.

Annos vuodelta 1952 sisältää – vadilta tarjoiltuna – härän sisäfilettä tiristetyillä valkosipuliperunoilla, lisukkeena valkosipulivoita ja paistettuja herkkusieniviipaleita. Nyt sen saa yhdelle, kun aiemmin syöjiä piti olla vähintään kaksi.

Blinit ja simpukat tulevat Halmetojan mukaan seuraavaksi suosituimpina.

Meillä on joulukinkkua, joulukalaa ja joulupuuroa. Näin mainosti ravintola Lehtovaara joulun 1939 alla – samaan aikaan kun vihollinen alkoi jyskyttää aavetykillään karjalaisten kaupunkia.

Lehtovaara sinnitteli Viipurissa 15. helmikuuta asti, jolloin kenraali Harald Öhqvist ilmoitti, että upseerit eivät enää tule syömään Lehtovaaraan.

Silloinen ravintoloitsija Ragnar Hansson pakkasi matkaan henkilökuntansa ja kaiken muun arvokkaan jättäen taakseen liekehtivän kaupungin. Heinäkuussa hän avasi uudessa talossa Taka-Töölössä. Ruotsalaissyntyinen Hansson oli nuorempana työskennellyt Kaivohuoneella, Kappelissa, Kämpissä, Fenniassa ja Seurahuoneella.

Suomi menetti talvisodassa 11 prosenttia koko ravintolakannastaan. Yrittäjät tulivat evakkoon.

Lehtovaara ei ollut ainoa Helsinkiin päätynyt yritys. Viipurin Leipä leipoi pitkään Toukolassa ja Viipuri Nopea kiidätti tavaraa koko kaupungissa. Wiipurin Korsetti toimii yhä Arkadiankadulla ja Viipurin Hautaustoimisto Runeberginkadulla. Tuli kouluja, kuoroja, taideseuroja ja urheiluseuroja, kuten PuMu, PK-35, Viipurin Nyrkkeilijät ja Urheilijat.

Evakkoon saapui myös ravintola Espilä – tai pikemminkin sen yrittäjä Pekka Toropainen, joka oli boheemeille asiakkaille samanlainen ”Mie maksan!” -mesenaatti, kuten kuuluisa kauppaneuvos Juho Lallukka. Toropainen isännöi useita tunnettuja ravintoloita: Pyöreää Tornia, Hotelli Wiborgia, Hotelli Seurahuonetta, Teatteriravintolaa ja Knut Possea sekä Sortavalan Seurahuonetta.

Toropaisen Pohjoisen Rautatiekadun ja Fredrikinkadun kulmaan perustama Espilä hätkäytti 1970-luvulla ohjelmistolla, jota tapaa nykyään seksimessuilta. Toropaisten perheeltä ravintolan osti kauppatieteiden ylioppilaiden Kylteri Oy vuonna 1974. Espilä meni nurin 1990-luvun lamassa.

Lue lisää aiheesta: Alkuperäistä Lehtovaaraa tuhottiin rälläkällä

 

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta

Näin naapurissa: alkuperäistä tuhottiin rälläkällä5.12.2019 07.25
"Tsaarin tytär" vie nyt ennätysmäärin väkeä Helsingistä Pietariin – 3 päivän risteily tarjoaa jättimäiset ravintola-annokset ja huikean iltashown10.9.2019 19.35
Venäläiset ravintolat katoavat Helsingistä – Kuka pelastaisi lähes 100-vuotiaan Bellevuen?13.11.2019 20.35

Etusivulla nyt

Uusimmat: Makumaailma

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu