Puheenaihe

Tutkija ei estäisi nuorten pelaamista: "Opetuspeli on kuin terveysruoka – ei se kauan kiinnosta"

Jos vanhemmat haluavat olla nuorilleen hyviä pelikasvattajia, silloin eivät pelkät pelirajoitteet riitä, muistuttaa väitöskirjatutkija Mikko Meriläinen.

Emilia Lounela

Lasten ja nuorten digipelaaminen on aihe, joka puhuttaa lukemattomia helsinkiläisperheitä.

Niissä perheissä, joissa nuoret eivät malta irrottautua pelimaailmasta on otettu käyttöön esimerkiksi tiukkoja tuntirajoituksia.

Ratkaisu ei välttämättä ole paras mahdollinen.

– Toivon todella, että tässä suhteessa perheissä tapahtuisi kehitystä. Pitää muistaa, että pelikasvatus ei ole vain kieltoja, vaan pikemminkin avointa keskustelua, korostaa pelikasvatustutkija Mikko Meriläinen.

Yksi näkökulma tulee hämmentävän monille vanhemmille yllätyksenä.

– Pelaamisesta voi puhua nuorille aivan samalla tavalla kuin vaikkapa liikunnasta tai seksuaalisuudesta, Meriläinen muistuttaa.

– Tätä keskustelua varten ei tarvitse olla perillä yksittäisistä peleistä. On aivan sama juttu, jos puhutaan nuorten kilpaurheilusta – silloinkaan vanhempien ei tarvitse tietää kaikkea esimerkiksi jalkapallon säännöistä, jotta voisi aiheesta keskustella.

Meriläinen muistuttaa, että monen nuoren vanhemmat ovat toisaalta innokkaita digipelaajia itsekin.

Kouluissa käytettävien digitaalisten oppimispelien haaste on siinä, että viihdepelejä kehitetään suurissa yhtiöissä isoilla budjeteilla – ja se näkyy lopputuloksessa. Jälki on usein erinomaista.

– Kieltämättä moneen opetuspeliin suhtaudutaan samalla tavalla kuin terveysruokaan: vaikka tietäisi, että se on hyödyllistä, eihän se pidemmän päälle välttämättä innosta, Meriläinen naurahtaa.

Villeinkin viihdepeli saattaa parhaimmillaan olla myös kasvatuksellisesti nappiin osunut tuote. Esimerkiksi taistelupelit voivat herättää nuorissa moraalipohdintaa oikean ja väärän valinnan seurauksista.

Meriläinen on maamme johtava pelikasvatuksen tutkija, joka on väitöskirjaa valmistellessaan saanut uusia tutkimustuloksia.

– Viihdepelaamisesta ei voi vetää suoraa linjaa rahapelaamiseen. Jos nuori viettää runsaasti aikaa pelien parissa, se ei merkitse sitä, että hän addiktoituisi rahapeleihin, Meriläinen korostaa.

– Suomessa on nuoria, joille pelaaminen aiheuttaa ongelmia. Silti vakavista oireista kärsiviä on pelaamisen yleisyyteen verrattuna vähän.

– Valtaosalle pelaaminen on hauskaa ja rentouttavaa.

Kuka?

Mikko Meriläinen

Syntynyt 1982.

Vuoden pelikasvattaja 2019.

Pihlajistossa asuvan Meriläisen väitöskirja nuorten digitaalisesta pelaamisesta ja hyvinvoinnista tarkastetaan Helsingin yliopistossa 25. tammikuuta 2020.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu