Puheenaihe

Näin "pätkädieeteillä" tehdään bisnestä Suomessa – "Hyötyvät, etteivät ihmiset saa pudotettua painoa pysyvästi"

Vesa-Matti Väärä

Erilaisia dieettejä alkaa olla jo niin paljon, että valinnanvaraa riittäisi vaikka vuoden jokaiselle kuukaudelle. Myös tutkijatohtori Henna Vepsäläinen Helsingin yliopiston elintarvike- ja ravitsemustieteiden osastolta on huomannut tämän. On raakaruoka-, sairaala-, paleo-, ketoosidieettiä ja vaikka millaista ohjeistusta.

– Sosiaalisen median kanavien kautta huomaa, mitkä dieetit ovat suosittuja tällä hetkellä. Sellainen tuntuma on, että esimerkiksi karppaus eli vähähiilihydraattinen ruokavalio on mennyt ainakin osittain muodista. Mutta ehkä sen tilalle on tullut ketogeeninen dieetti, Vepsäläinen arvioi.

Hän kirjoittaa yhdessä väitöskirjatutkija Essi Skaffarin kanssa ravitsemusaiheista blogia Aivosumutorvi. He ovat esimerkiksi kirjoittaneet kriittisesti pikadieeteistä.

– Trendien mukaan vaihtuvien ohjeiden sijaan kannattaa luottaa ravitsemussuosituksiin, naiset kirjoittavat.

 

Trendidieetiksi nousseessa pätkäpaastossa ei rajoiteta itse ravinnon sisältöä, vaan ainoastaan aikaikkunaa, jolloin syödään. Aikaikkuna voi olla esimerkiksi kahdeksan tuntia, joka alkaa keskipäivällä ja päättyy iltakahdeksalta, muu aika ”paastotaan”.

– Tutkimusten mukaan vaikuttaa siltä, että pätkäpaasto on yhtä tehokas painonpudotuksessa kuin perinteinen energiatarpeen rajoittaminen, jossa ei ole aikaikkunaa. Voi olla, että joillekin se sopii ja toisille ei. Ei ole syytä sanoa, että se olisi huono, mutten myöskään sanoisi, että se olisi ehdottomasti parempi kuin joku muu tapa.

 

Vepsäläinen kyseenalaistaa koko dieettibisneksen. Hänestä tuntuu, että samankaltaisille dieeteille keksitään aika ajoin uusi nimi, jolla palveluntarjoajat kauppaavat palveluitaan. Riippuen siitä, miten kukakin sen määrittelee, karppaajan dieetissä on paljon samaa kuin vaikkapa ketogeenisessä ruokavaliossa.

–  Palveluntarjoajien on keksittävä uusia nimiä dieeteille, jotta ne turvaavat jatkuvuutensa. Nämä tahothan hyötyvät siitä, että ihmiset eivät saa pudotettua pysyvästi painoaan.

Vepsäläinen toteaa, että meillä Suomessa on eräänlainen ”dieettikulttuuri”.

– Ihmiset kokevat todella usein, että pitäisi olla jollakin dieetillä tai laihduttaa, moni hyötyisi enemmän joustavaan ja rentoon ruokasuhteeseen pyrkimisestä kuin tietyn painolukeman tavoittelusta.

 

Vepsäläinen on tutkinut etenkin päiväkoti-ikäisten lasten ravitsemusta. Tutkimuksissa hän on huomannut, että lasten ruokavalio on hyvin samankaltainen kuin vanhemmilla.

– Vanhemmat toimivat isoina roolimalleina lapsilleen. Jos lapsi näkee koko ajan, että isä syö eri ruokaa kuin muu perhe, se varmasti vaikuttaa siihen, millainen ruokasuhde lapselle kehittyy, Vepsäläinen sanoo.

Silläkin on tutkittu olevan vaikutusta, syökö päiväkodin henkilökunta lasten kanssa samaa ruokaa vai omia eväitään.

Henna Vepsäläisen neuvo on, että kukin tekee kotona sellaista ruokaa, joka sopii kaikille.

Suurin ongelma Vepsäläisen mielestä syntyy silloin, kun dieettiä ei ole tarkoitettu kestämään koko loppuelämää.

– Vaikka se toimisi hetkellisesti viikkojen, kuukausien tai jopa vuoden dieetin ajan, kilot palaavat helposti, kun ihminen palaa normaaliin ruokavalioonsa. Jos dieetti ei ole sellainen mitä haluaisi ja jaksaisi jatkaa koko loppuelämää, on turha kuvitella, että tuloksetkaan pysyisivät, Henna Vepsäläinen sanoo.

Ruokailusta voi myös kadota ilo, jos dieetti on kovin rajoittava.

Mitään dieettiä ei kuitenkaan voi julistaa kategorisesti epäterveelliseksi tai terveelliseksi, koska on lukuisia erilaisia tapoja syödä hyvin.

Dieettien määritelmät

Dieeteillä ei tarkkoja määritelmiä

Karppaus ja VHH: karsii sokerin, valkoiset leivät, pullat ja leivonnaiset pois omasta ruokavaliostaan ja lisää samalla kasvisten, hedelmien ja marjojen syöntiä.

Ketogeeninen: karsii hiilihydraatit ja pyrkii lisäämään rasvojen määrää ruokavaliossa.

Pätkäpaasto: Vuorokaudessa on esimerkiksi 8 tunnin aikaikkuna, jolloin saa syödä niin paljon kuin haluaa, muu aika paastotaan.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta

Kuluttaja: Ruokavirasto tyrmäsi Olvin terveysväittämät näön parantumisesta23.1.2020 06.30
Hyväksi havaittu malli leviää: lääkärit ohjaavat terveysongelmista kärsiviä metsäretkille20.1.2020 19.42
Tutkija ei estäisi nuorten pelaamista: "Opetuspeli on kuin terveysruoka – ei se kauan kiinnosta"19.1.2020 12.05

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu