Puheenaihe

Kevytyrittäjien määrä kasvaa, myös moni maahanmuuttaja perustaa firman – "Teknisesti yrityksen perustaminen on jo liiankin helppoa"

Niin sanotuista kevytyrittäjistä etenkin naiset perustavat usein kauneudenhoitoalan yrityksiä ja parturi-kampaamoja.

Arkisto / Päivi Tuovinen

Niin sanotun kevytyrittäjyyden suosio kasvaa edelleen, samoin myös maahanmuuttajien yrittäjyysinto, tiedottaa Suomen uusyrityskeskus ry. Uusyrityskeskukset palvelivat viime vuonna noin 14 000 yrittäjyyttä pohtivaa. Aiempien vuosien tapaan puolet heistä päätti perustaa yrityksen. Yksi ilmiö on myös osakeyhtiöiden lisääntyminen.

Uusyrittäjyyden kenttään liittyy myös se, että kevytyrittäjille palveluita tarjoavien yritysten kysyntä lisääntyy: Laskutuspalveluita tarjoavat yritykset kertovat, että heidän asiakasmääränsä on kasvanut jopa 40 prosenttia.

Uusyrityskeskusten kautta perustetaan yrityksiä kymmenille eri toimialoille.

– Perustettujen yritysten kärjessä on ryhmä muut henkilökohtaiset palvelut, mikä tarkoittaa esimerkiksi kauneudenhoitoalan yrityksiä, parturi-kampaamoja sekä kotiin liittyviä palveluja. Toisena ovat vähittäiskaupan yritykset ja kolmantena terveysalan palvelut, luettelee Suomen uusyrityskeskukset ry:n toimitusjohtaja Susanna Kallama.

 

Seuraavana listalla tulevat liikkeenjohdon konsultointi, muut erikoistuneet liike-elämälle suunnatut yritykset, ravitsemistoiminta, ohjelmistot ja konsultointi sekä niihin liittyvät yritykset. Suosittuja ovat myös erikoistunut rakennustoiminta, koulutus ja talonrakennusala.

Maahanmuuttajataustaisten asiakkaiden osuus on ollut kasvussa jo pidempään.

– Pääkaupunkiseudulla uusyrityskeskusten asiakkaista jopa 35–40 prosenttia voi olla maahanmuuttajia. Vaasassa osuus on noin 20 prosenttia. Yleisesti vähintään viitisen prosenttia uusyrityskeskuksen asiakkaista on maahanmuuttajataustaisia.

– Maahanmuuttajien perustamissa yrityksissä ehkä hieman korostuvat ravintola-alan yritykset, etenkin pääkaupunkiseudulla. Mutta myös heidän perustamiensa yritysten kirjo on hyvin monipuolinen, Kallama jatkaa.

Hänen mukaansa maahanmuuttajataustaisten yrittäjäksi haluavien neuvontaprosessi saattaa olla uusyrityskeskuksissa pidempi.

– Heillä on kovaa intoa yrittämiseen. Toiveena on, että maahanmuuttajien osaamispotentiaali tulisi entistä enemmän käyttöön yrittäjyyden muodossa.

 

Pohjimmiltaan yrittäjyyden suosio on Kallaman mielestä positiivinen asia, mutta ilmiössä on kuitenkin kääntöpuolensa.

– Voisiko sanoa, että teknisesti yrityksen perustaminen on jo liiankin helppoa. Helppous ei ole poistanut tarvetta kirkastaa liikeideaa, varmistaa kannattavuutta tai perehtyä verotukseen ja yritystoiminnan vaatimiin lupiin, Kallama huomauttaa.

Ennen yrittäjyyden, sivutoimisen yrittäjyyden tai kevytyrittäjyyden aloittamista pitäisikin pysähtyä hetkeksi miettimään, mikä on juuri minulle oikea tapa toteuttaa yrittäjyysunelmani. Mistä aloitan ja miten aion jatkaa?

– Oikea tieto ja puolueeton sparraus säästää monelta huolelta. Ja näkyy myös menestyksessä. Yli 80 prosenttia uusyrityskeskusten kautta perustetuista yrityksistä toimii vielä viiden vuoden kuluttua, kun normaalisti määrä on alle puolet. Siksi toivomme, että jokainen yrittäjyyttä pohtiva löytäisi uusyrityskeskusten maksuttomat palvelut.

 

Osakeyhtiöiden osuus uusyrityskeskusten kautta perustetuista yrityksistä kasvoi neljä prosenttiyksikköä.

– Koko Suomen tasolla suosituin yhtiömuoto on edelleen toiminimi, mutta joillakin alueilla osakeyhtiöitä perustettiin jo enemmän. Taustalla vaikuttaa todennäköisesti osakepääomavaatimuksen poistuminen, arvioi Kallama.

Asiassa on kuitenkin myös haasteensa.

– Vaikka osakepääomaa ei vaadita, tarvitaan yritystoiminnan aloittamiseen kuitenkin lähes poikkeuksetta alkupääomaa. Tämä on jokaisen yrittäjäksi ryhtyvän hyvä muistaa.

Toinen haaste liittyy osakeyhtiön elinkaareen.

– Osakeyhtiö on nyt helppo ja nopea perustaa, mutta sen lopettaminen on yhtä vaikeaa ja kallista kuin ennenkin, Kallama muistuttaa.

 

Samoin vain ennakkoperintärekisteriin merkittyjen y-tunnusten määrä on viimeisten kolmen vuoden aikana kuusinkertaistunut.

– Ilmiö näkyy kaikkialla, mutta korostuu suurissa kaupungeissa. Esimerkiksi Helsingissä vuonna 2016 vain Verohallinnon ennakkoperintärekisteriin merkittyjä uusia y-tunnuksia oli 111 kappaletta. Viime vuonna niitä oli 1 212 kappaletta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta

Päätoimittaja Karri Kannala: Muutama mätä yrittäjä pilaa muidenkin maineen8.2.2020 12.00
Helsingin Yrittäjien puheenjohtaja Mari Laaksonen haastaa helsinkiläiset työnantajat palkkaamaan nuoren kesähessuksi5.2.2020 14.00
Työnhakijoita aletaan syrjiä jo 45-vuotiaina – Riitta Rouhiainen, 62, koki työn vähenemisen itse yrittäjänä ja haluaa nyt auttaa muita31.1.2020 17.15
20 vuotta sitten Tšekistä Suomeen tullut Roman Bednarik on professori ja startup-yrittäjä – "Jos tutkimuksella ei ole suoraa konkreettista käyttöä, se ei tarkoita, että se olisi turhaa"30.1.2020 20.13
Turusten perhe on tehnyt Haagassa lähiruokaa jo yli 60 vuotta, palkinto herkisti yrittäjät – torstaiaamuisin oven eteen ilmestyy "leipäjono"19.1.2020 19.35
Yksi Suomen alue on ylivertaisesti paras yrittämiselle – jo neljättä kertaa ykkönen EK:n rankingissa14.2.2019 10.00
Tutkija: Start-up-hypetyksessä unohtuu yrittämisen ydin7.2.2017 20.18

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu