Paikalliset

Satamarata on parin sadan miljoonan hukkaputki

Vuosaaren sataman tavaraliikennerata on jäänyt vähälle käytölle. Lähes 20 kilometriä pitkä rata erkaantuu pääradalta Keravan Saviolla ja sukeltaa 14 kilometrin tunneliin.

Päivi Tuovinen

Vuosaaren satamaan johtavalla junaradalla liikennöi keskimäärin kuusi tavarajunaa päivässä. Maateitse satamaan saapuvasta ja sieltä lähtevästä rahdista alle kymmenen prosenttia kuljetetaan rautateitse.

Kun Helsinki vuonna 2002 päätti sataman rakentamisesta, junien päivittäiseksi määräksi ilmoitettiin 16-20.

Noin 19 kilometrin pituisen radan rakentaminen maksoi 200 miljoonaa euroa. Rata kulkee pääosin tunnelissa, sillä Vantaa halusi suojella Hanabölen peltomaisemansa maanpäälliseltä radalta.

Liikenneviraston ylijohtaja Kari Ruohonen myöntää, että junaliikenteen määrä ei ole sitä mitä radan suunnitteluvaiheessa arvioitiin.

– Se on jälkikäteistä spekulointia, että miksi lähdettiin rataa tekemään. Jos kuitenkin ajatellaan isoa konttisatamaa, niin toimiakseen tehokkaasti se vaatii myös raideliikenneyhteyden, Ruohonen kommentoi.

Ruohonen ei pidä rataa hukkainvestointina.

– Emme tiedä, mihin suuntaan maailma ja tavaraliikenne kehittyvät, joten on hyvä, että rata on valmiina. Vaikka junaliikennettä ei ole niin suurta määrää kuin alun perin odotettiin, niin kyllä siellä junia nytkin menee ja se kaikki on pois maanteiltä.

Radan vähälle käytölle löytyy yksi syypää siitä, että logistiikkayritysten harjoittamasta sataman rahtiliikenteestä ennakoitua suurempi osa suuntautuu Etelä-Suomeen.

Rautatiet ovat kuljetusmuotona vahvimmillaan silloin, kun kuljetusmatkat ovat pitkiä ja tavaramäärät suuria.

– Vuosaaressa on ehkä haasteena se, että Vuosaaren tuontisatamaan tulee aika paljon kulutustavaraa, josta suhteellisen suuri osuus menee tiettyihin, lähinnä Uudellamaalla sijaitseviin logistiikkaterminaaleihin. Eri puolille Etelä-Suomea on syntynyt uusia logistiikkakeskuksia ja kehitys on mennyt niin, että tavarakuljetukset niihin tehdään kumipyörillä, Kari Ruohonen selvittää.

Liikennevirasto ei pysty vaikuttamaan Vuosaaren junaliikenteen kasvattamiseen.

– Logistiikka-ala on hyvin markkinavetoista toimintaa ja logistiikkayritykset määrittävät itse tavarankuljetuksen kehityksen suunnan.

Myöskään radalla kuljetettavan rahdin määrä ei ole lähimainkaan sitä, mitä Vuosaaren satamaa ja sen maaliikenneyhteyksiä suunniteltaessa ennustettiin.

– Tavaraliikenteen määrän ennustaminen on vaikeaa, koska talouden suhdanteet vaikuttavat yleisesti tavara- ja rahtiliikenteeseen Suomessa. Ja talouskehitys on aina vaikeasti ennustettavissa, kertoo diplomi-insinööri Harri Lahelma Liikennevirastosta.

Junaliikenne

Vuosaaren satamaradalla liikennöi 1 696 tavarajunaa vuonna 2010.

2011 vastaava luku oli 1 572.

Liikenneviraston ylitarkastaja Pertti Tapola kertoo, että suurin osa junista liikennöi arkisin, enimmillään on yhdeksän junaa päivässä. Vähimmillään liikkuu yksi juna arkipäivässä. Lauantaisin on yleensä hiljaisinta ja sunnuntaisin junia ei liiku lainkaan.

Suomen suurimpaan yleissatamaan Kotkassa liikennöi vuosittain n. 5 000 tavarajunaa.

Vähäisin satamajunaliikenne on Loviisan pienessä satamassa, jonne 2011 liikennöi 490 junaa.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu