Rahan Perässä

Rinne valuu rotkoon

Suomen talous on tilassa, jota ei paikata muutaman suurituloisen lisäveroilla.

Nyt on verotettava keskituloisia, jotta verokertymä olisi riittävän suuri. Valtiovarainministeri Antti Rinne (sd.) joutuu rokottamaan omia kannattajiaan, sillä Suomessa on luultua vähemmän rikkaita ja uskottua vähemmän köyhiä. Suomi on keskituloisten kansakunta. Palkansaaja kuuluu parhaiten ansaitsevan 10 prosentin joukkoon, mikäli kuukausipalkka ylittää 5364 euroa (Tilastokeskus).

Valtion kassaa voidaan täyttää ainoastaan keskituloisten kukkarosta.

Budjetin pohja pettää

Valtiovarainministeri Rinne esitteli pari viikkoa sitten budjettinsa, joka sisälsi uusia menolisäyksiä ja lisärahaa demarien perinteisille kannattajille.

Nyt hän kuitenkin tunnustaa, että Suomen talouden tila on ennakoitua heikompi. Tämä on ollut tiedossa jo koko kuluvan vuoden.

Suurilla lupauksilla liikkeelle lähtenyt Rinne ajautuu rotkon reunalle ja joutuu syömään sanansa.

Kohta alkavassa hallituksen budjettiriihessä tosiasioita ei voi enää salata, kierrellä tai puhua pois korulauseilla.

Auttaako EU Suomea?

Suomi voi joutua pyytämään helpotuksia EU:n budjettikurista, jos taantuma syvenee entisestään ja Venäjän-kaupan pakotteet purevat entistä kipeämmin.

Rinteen edeltäjä Jutta Urpilainen (sd.) vaati vakuudet Kreikalle myönnettävistä hätälainoista ja ajoi itsensä lisäksi Suomen EU:n poliittiseen paitsioon.

Urpilaisen "takuuksilla" Suomi ei ole saavuttanut etua itselleen eikä takuuksien pitävyydestä ole tietoa (www.mantsalanuutiset.fi). Lopputulos selviää 30 vuoden kuluttua.

Suomi ei tule saamaan kriisiapua millään muilla kuin yhtä kovilla ehdoilla, jotka se saneli Kreikalle.

Jyrki Katainen pääsi EU:n taloudenpidon pätkäkomissaariksi sillä ehdolla, että häntä ei tulla valitsemaan varsinaiseksi virkakaudeksi. Eli myöskään unionin sisältä Suomi ei saa helpotuksia.

Useat eteläiset EU-jäsenmaat ovat myös ilmoittaneet, ettei suomalainen komissaari saa painavaa salkkua unionin tulevassa komissiossa.

Demarit rakastavat rakenteita

Veronkorotusten sijasta voitaisiin keventää valtion hallintoa ja karsi kuntien tehtäviä. Rakenteellisilla uudistuksilla voitaisiin keventää byrokratiaa, joka perustuu kuntatason, maakuntatason, aluetason, valtion toimialatasojen, valtion keskushallinnon ja ministeriötason päällekkäiseen ja rinnakkaiseen asioiden tutkimiseen, valmisteluun ja päätöksentekoon.

Karsinta kohdistuisi suurelta osin henkilöihin, jotka ovat ainakin joskus äänestäneet demareita tai ovat julkisen alan ammattiliittojen jäseniä.

Rinne haluaa lisää velkaa

Rinteen budjettiehdotuksen ytimenä on, ettei taloutta enää kiristetä vaan valtio lisää lainanottoa.

Syömävelalla peitetään tulokuoppa, joka syntyy valtion verotulojen riittämättömyydestä.

Aalto-yliopiston taloustieteen professorin Sixten Korkmanin mielestä (www.hs.fi/talous) meillä ei ole enää mahdollisuuksia elvytykseen, joka perustuu lainanottoon.

Kevyestä rahapolitiikasta ei ole lisäapua, sillä korkotaso on jo melkein nollassa. Näiden rajoitusten takia jäljelle jäävät vain toimenpiteet, joilla lisätään työn kannustavuutta.

Työlle olisi kysyntää

Noin 90 prosenttia työvoimasta on edelleen töissä.

Heillä on edelleen tarpeita, jotka perustuvat palvelujen ostoon.

Pientä remonttia, siivousta ja aputöitä ostettaisiin, jos niiden hinta olisi kohtuullinen. Omakotitaloja ja kesämökkejä rakennettaisiin, jos rakennustyön palkkakustannukset olisivat alhaisemmat.

Autoremontit, parturikäynnit, hammashoito ja kylpylälomat tehtäisiin Suomessa eikä Virossa, jos hinta olisi kilpailukykyinen.

Töitä pitäisi tarjota

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen johtaja Juhana Vartiainen on useasti muistuttanut, että työn tarjontaa lisäämällä syntyy työpaikkoja (www.kansanuutiset.fi).

Sitä voidaan edistää laskemalla palkkakuluja ja työstä maksettavia sivukuluja. Myös pienistä palkoista perittäviä tuloveroja voitaisiin alentaa, jotta työnteosta jäisi enemmän käteen kuin työttömyyskorvauksesta.

Halu toimia puuttuu

Korkman ihmettelee poliitikkojen ja ay-johtajien haluttomuutta todellisiin toimiin työpaikkojen luomiseksi.

Syynä ovat lääkkeet. Tarjolla ei ole kuin kipeitä ratkaisuja, jos halutaan suomalaisten työllistyvän ja velkaantumisen kääntyvän laskuun.

Korkmanin mielestä on kummallista, että Suomessa puolueilla ja järjestöillä on yleviä yhteiskunnallisia tavoitteita, joista vallitsee melko laaja yksimielisyys.

Samat tahot kieltäytyvät kuitenkin jyrkästi niistä keinoista, joilla tavoitteiden saavuttamista voisi edistää.

 

Rahan Perässä

Aikaisempia blogikirjoituksia

Rahan Perässä

A-P.Pietilä on Etelä-Suomen Median julkaisujohtaja ja pääkaupunkiseudun suurten kaupunkilehtien vastaava päätoimittaja sekä pitkäaikainen taloustoimittaja. Hän on seurannut rahoitusmarkkinoita kolmekymmentä vuotta, kirjoittanut pari tuhatta lehtijuttua ja kymmenkunta kirjaa. Hän sai valtion tiedonjulkistamispalkinnon 2009. Rahan perässä -blogissa seurataan rahavirtoja, talouden liikkeitä ja ennen kaikkea kenen taskuissa rahat ovat.

Uusimmat blogit