Markku Saarikangas

Aina on vaihtoehtoja - tutkittaisiinko niitä? Osa I - Liikennejärjestelmä

Helsingin yleiskaavaa 2050 ajetaan läpi apinan raivolla ja F1-auton nopeudella. Miksi? Kenen on nyt päätettävä yleiskaava, joka ulottuu 35 vuotta eteenpäin? Ehdotettu yleiskaava on surkeasti valmisteltu vailla riittävää vaihtoehtojen huomioimista ja tutkintaa.

Nyt on kyse siitä onko poliitikoilla ja virkamiehillä uskallusta arvioida tilanne uudelleen, nyt kun meillä on esittää täysin konkreettinen sekä järkevä vaihtoehto! Miten on Osmo Soininvaara ja Risto Rautava?

Aloitetaan liikenteestä. Yleiskaavaehdotukseen (2050) on sisällytetty lukuisia raskaita ja kalliita liikennehankkeita, jotka ovat siihen vuosikymmenten aikana liukuneet.

Pisararata 1-1,5 miljardia, rata-alueen peruskorjaaminen, minimissään 200 miljoonaa, Lentokentän tunnelirata vähintään 1 miljardia, Töölön metro 1-2 miljardia, keskustunneli 1 miljardia, Pasilan orsi – Kumpulan tunneli 1-2 miljardia, Sörnäisten tunneli 200 miljoonaa, Kruunuvuorensilta 300 miljoonaa, Vallilanlaakson + Keskuspuiston tunneli / silta 50-100 miljoonaa, raitiolinjoja 100 miljoonalla sekä sokerina pohjalla: Kaupunki bulevardit ja Tallinnan tunnelit, joiden hinnasta ei ole vielä kenelläkään hajuakaan.

Esitämme, että näistä poistetaan Pisararata, Töölön metro ja Lentokentän tunnelirata sekä kaikki autotunnelihankkeet.

Yleiskaavassa esiintyvän raitioverkon ehdotamme toteutettavaksi lukuun ottamatta Kruununvuorensiltojen reittiä, joka on tarpeeton kun Kulosaaren sillan raitiotie rakennetaan sekä lauttayhteydet eteläisellä raitio-Jokerilla hoidetaan.

Autoliikenteen tunnelien tarve poistuu, koska pystymme tarjoamaan paremman vaihtoehdon yksityisautoilulle.

HUOM: Ehdotuksemme ei ole millään tavoin yksityisautoilua vastaan. Sen toimintamahdollisuuksia ei pidä pakolla heikentää, vaan luoda sellainen raideliikenneverkosto, joka mahdollistaa tehokkaan liikkumisen ja näin vähentää yksityisautoilun tarvetta, mutta porkkanan kautta, ei keppiä antamalla!

Ajatellaan liikkuminen jatkossa Liikkumisen rytmiälynä (Olli Hakanen). Hyväksytään vaihdot, kunhan vaihtamisesta tehdään helppoa ja mielekästä ja nähdään niiden välttämättömyys sekä hyödyt. Silloin saavutamme systemaattisen liikkumisen vapauden.

 

Kokonaiskuva raideliikenteen verkostosta Helsingissä ja pk-seudulla.

 

Esitämme siis mallin, joka mahdollistaa lisärakentamisen Helsingissä ilman, että viheralueisiin tarvitsee kajota tai koko kaupunkia muuttaa umpikortteleiksi.

Helsinki ei ole vain kantakaupunki – ei nähdä sitä siten. Kantakaupunki on valmiiksi rakennettu, kaupunkimme kasvaa muualle.

Siksi tärkein asia koko raideliikenteen uudelleen järjestelyssä on päärautatieaseman siirtäminen Ilmalaan. Ilmalasta keskustaan nykyiselle rautatieasemalla liikenteen hoitaa pikaraitiotie neljällä raideparilla. Kaukoliikenne ja rantaradanliikenne, kuten muukin paikallisliikenne pysähtyvät Ilmalassa.

Näin Pasilassa, Ilmalassa kuin Töölönlahdella vapautuu merkittäviä alueita rakentamiselle. Itse Ilmalan asemarakennus kiskoineen saadaan rahoitettua sen päälle tehtävällä toimistorakennuksella, johon tulisi esimerkiksi 10-20 kerrosta.

Helsingin liikenne muuttuu siis kokonaan kauttakulkuliikenteeksi, mikä on logistisesti ja taloudellisesti erittäin kannattavaa nykyiseen verrattuna. Esittämämme raitiotielinjaukset käyttävät pääosin vallitsevaa katuverkostoa. Näin ollen, ei siis ole tarvetta vetää kiskoja puistojen ja viheralueiden läpi!

 

JUNA- JA METROVERKON TÄYDENTÄVÄ PIKARAITIOVERKKO:

• Heiluriliikenteenä junaliikenne muodostaa nopeimman poikittaisliikenteen runkoverkon. Sitä täydentää

moottoriväylien välinen raitioliikenteen heiluriliikenne. Ratapenkan raitioradalta on vaihtoyhteys kaikille

poikittaisliikenteen tärkeimmille reiteille.

• Nopean etelä-pohjoissuuntaisen raitioliikenteen runkolinjat rakennetaan juna-asemien kautta kulkeviksi. Ilmalan aseman lisäksi matkustajilla on valittavana useilta juna-asemilta suoria nopeita raitioyhteyksiä.

• Moottoriväylien pikaraitioradat ja –asemat rakennetaan edullisesti maanpinnalle väylien keskialueille.

• Express-vuorot ohittavat asemien sivuraiteille pysähtyneet hitaammat vuorot keskiraiteita ajaen.

ETELÄISEN RAIDE-JOKERIN LAUTTAYHTEYDET:

Tarpeeton ja kallis Kruunuvuorenselänsilta-suunnitelma korvataan lauttayhteydellä. Lauttoja tukee raitioyhteys Kulosaaren sillan kautta. Yhteys Laajasalosta Katajanokalle kestää 6 minuuttia+2+2 minuuttia = 10 minuuttia lastaus ja purkaus mukaan lukien. Kahdella, kolmella lautalla päästään ruuhka-aikoinakin riittävään nopeuteen, ja matka sinällään on jo elämys. Lisäksi molempiin päihin muodostuvat hienot satamat palveluineen elvyttäen esimerkiksi Katajanokan elämää merkittävästi. Pyöräilijöille se tarjoaa hienon reitin. Lautat eivät siis kuljeta raitiovaunuja tai busseja mukanaan, ainoastaan matkustajia ja pyöriä. Saman piristysruiskeen lauttayhteys tuo Lauttasaareen.

Kokonaistarve on 6 lauttaa ja niiden kustannusarvio Suomessa rakennettuina on 30 miljoonaa.

Onhan Helsinki Itämeren helmi ja satamakaupunki!

Tämä on osa Unelmaa joka minulla on – Helsingistä!

Markku Saarikangas
puheenjohtaja
Perussuomalainen Helsinki ry
markku.saarikangas (at) gmail.com
0400-361 018

Lisätietoja: Helsinki Quick Step / Olli Hakanen, ryhmänvetäjä
olli.hakanen (at) respace.fi

Suunnitelmakuvat / Respace Oy.

 

Markku Saarikangas

Aikaisempia kirjoituksia

Uusimmat mielipiteet