Jukka Oksaharju

Velkakello raksuttaa liian kiivaasti

Asuntojohdannaisilla viritetty kuminauha räpsähti Lehman Brothersin omistajien kasvoille syyskuussa 2008. Jo saman vuoden joulukuussa Yhdysvaltain keskuspankki tarjoili taloudelle nitroja laskemalla ohjauskorkonsa nollaan. Euroopassa taisteltiin sitkeästi tuulimyllyjä vastaan, sillä helppoihin ratkaisuihin eliitti ei vanhalla mantereella halunnut langeta.

Lääkityksellä Yhdysvallat on saanut jälleen kiinni kasvusta. Eurooppa on vasta nousemassa kanveesista. Kun syke on pitkään näyttänyt viivaa, mittarilla kasvuksi voidaan laskea vasta jotain muuta kuin hentoja merkkejä elpymisestä.

Yhdysvaltain talousrallissa on jo pakko luopua rahan kylvämisestä turuille ja toreille. Rahoitusmarkkinoiden kilpa-ajossa keskuspankit ajavatkin nyt toinen jalka kaasulla ja toinen jarrulla.

Nokian kuplavuosista puhdistettuna Helsingin pörssi on ennätyskorkeuksissa, kuten myös isoveljet New Yorkissa ja Frankfurtissa. Hätiköity jarrutus hyydyttäisi menon ja saisi sijoitusvarat etsimään uusia sponsorikohteita. Kaasun lisääminen loisi puolestaan pörssikuplan, jonka pamahtamista pankkiirit seuraisivat noet silmissä.

Shokkihoitona nautitut nollakorot ovat ruokkineet pörssioptimismia ja hämärtäneet käsitystä yritysten riskeistä. Raha on poltellut taskussa etenkin osinko-osakkeita janoavilla. Ero lainakoron ja vakaan osinkotuoton välillä on revennyt railona talouden syväjäähän. Nyt pörssissä on paljon käytännössä ilmaiseksi lainattua pääomaa pönkittämässä kurssitasoja.

Vaaravyöhykkeellä ollaan kasvukeskuksissakin. Niissä nostokurjet narskuvat ennätystahtiin, koska pienet asunnot tarjoavat nihkeän muutaman prosentin nettovuokratuoton. Kikyn jälkimainingeissa palkansaajan maksukyky ei kuitenkaan paisu pullataikinan tavoin, joten kuka maksaa asuntorallin jatkossa?

Suomessa asuntoon sijoittaminen on nauttinut valtiovallan erityistä suojelua, mutta ne ajat ovat ohi. Tulevaisuudessa laina lankeaa entistä lyhentämättömämpänä ottajansa maksettavaksi.

Myös korko voi yleisen elämänkokemuksen mukaan kehittyä tästä vain yhteen suuntaan. Kun potilas hengittää taas itse, keskuspankin on vähennettävä lääkitystä.

Kannattaa miettiä, löytyykö lainan nostokyvyn ohella lainan maksukykyä. Toivottavasti myös maamme poliittisten kabinettien kyky uudistaa rakenteita ja taittaa velkaantuminen on parempi kuin kesäteatteri antaa ymmärtää. Lisävelka raksuttaa yhä ja merkitsee huomiselle siirrettyä lisäverotusta.

Jukka Oksaharju

Aikaisempia kirjoituksia

Uusimmat mielipiteet