Toimitukselta

Valtiollisen johtamisen koulu

(PÄÄKIRJOITUS) Perjantaina 7. joulukuuta 1917 Helsingin Sanomissa julkaistiin kahden palstan uutinen otsikolla Suomen riippumattomuuden turvaaminen. Uutisen mukaan eduskunta oli päättänyt hyväksyä periaatteen, että Suomi on riippumaton tasavalta”.

Irtiottoa Venäjästä oli tehty jo kesällä, kun eduskunta oli hyväksynyt valtalain, jolla korkein valta Suomessa siirrettiin keisarilta eduskunnalle. Laki jäi vahvistamatta, ja Venäjän väliaikainen hallitus hajotti eduskunnan.

Vuosina 1917–1919 useat tulevista presidenteistä olivat jo merkittävissä asemissa. Itsenäisyysjulistuksen eduskunnalle antoi P.E. Svinhufvudin senaatti, jossa yhtä toimituskuntaa johti Kyösti Kallio. K.J. Ståhlberg oli alkuvuonna 1917 eduskunnan puhemies ja sittemmin korkeimman hallinto-oikeuden presidentti. KOP:n pääjohtaja J.K. Paasikivi oli jo meritoitunut kansanedustajana ja senaattorina. Mannerheim johti valkoisten joukkoja sisällissodassa ja toimi Svinhufvudin jälkeen valtionhoitajana ennen Ståhlbergin presidenttiyttä. Lauri Kristian Relander oli jo maalaisliittolaisten kärkinimiä. Risto Ryti lähti politiikkaan itsenäisen Suomen ensimmäisissä eduskuntavaaleissa 1919. Urho Kekkonen oli suojeluskuntalaisena muun muassa käskenyt teloitusryhmää.

Itsenäistyminen, kansan jakautuminen kahtia ja tasavallan ensimmäiset murrosvuodet jättivät varmasti jälkensä kahdeksan ensimmäisen presidentin yhteiskunnalliseen ajatteluun. Tasavallan ensi vuosia onkin pidetty paitsi näköalapaikkana, niin myös valtiollisen johtamisen kouluna. Näilläkin opeilla Suomea johdettiin läpi sotien ja muiden kriisiaikojen niin, että edelleen saamme juhlia.

Mikko Heino

Toimitukselta

Aikaisempia kirjoituksia

Uusimmat mielipiteet