Uudenmaan TE-toimisto

"Minusta tuntuu, että olen oikealla tiellä" - orientaatiojakso nopeuttaa maahanmuuttajan pääsyä työelämään

Mirva Villa

Miltä suomalainen CV näyttää? Onko suomalaisessa työelämässä rasismia? Voiko kiinnostavaan työnantajaan ottaa yhteyttä, vaikka he eivät etsisi työnhakijoita? Haittaako, jos ei osaa kieltä? Voiko ulkomaan kansalainen hakeutua yliopisto-opintoihin?

Muun muassa tällaiset kysymykset mietityttävät vastikään Suomeen muuttaneita työnhakijoita. Monella maahanmuuttajalla olisi edellytykset löytää töitä nopeasti, mutta he saattavat tarvita alkuun apua. Suomalaisessa yritysmaailmassakin olisi tarve kansainvälisille osaajille.

Tätä ajatellen Töihin Suomeen -hanke pilotoi puolitoista vuotta sitten englanninkielintaitoisille alkuvaiheen maahanmuuttajille suunnatun, nopeaan työllistymiseen tähtäävän kurssin. Valmennuskeskus Publicin ja Spring Housen opettajien johdolla järjestetyt, yhteensä 5 viikkoa kestävät kurssit antavat oppilailleen arvokasta "sisäpiirin tietoa" suomalaisesta työelämästä, koulutusjärjestelmästä ja yhteiskunnasta. Ryhmätuntien lisäksi osallistujat saavat yksilöohjausta ja heitä avustetaan suomen kielen alkeiden opiskeluiden aloittamisessa.

"Orientaatiojaksoa lähdettiin kehittämään, sillä hankkeen alkuvaiheessa TE-toimiston kotoutumisasiantuntijoiden kanssa pidetyissä työpajoissa selvisi, että tällaisille nopeasti työllistyville alkuvaiheen maahanmuuttajille ei ole ollut tarjolla sopivaa palvelua", kertoo Töihin Suomeen -hankkeen projektipäällikkö Taneli Kuusiholma pilotin synnystä.

Ensimmäinen kurssi alkoi lokakuussa 2016 ja tähän mennessä orientaatiojaksoille on osallistunut 200 opiskelijaa. Heitä yhdistää päämäärätietoisuus sekä halu päästä nopeasti osaksi suomalaista työelämää - ja suomalaista yhteiskuntaa. Moni on muuttanut Suomeen rakkauden perässä: joko he ovat löytäneet suomalaisen kumppanin tai seuranneet Suomeen työkomennukselle päätynyttä puolisoaan.

Valmennuskeskuksen opettaja Teija Hoppe on ollut mukana toiminnassa alusta asti.

Mikä orientaatiojakson oppilaita motivoi?

"Yleisin motivaatio on se, että haluaisi töihin, ja haluaisi ymmärtää miten Suomen työmarkkinat toimii ja mitä se työnhakijalta edellyttää", Hoppe sanoo. Tärkeää Suomeen vastikään muuttaneille on myös uusien kontaktien ja ystävien löytäminen. "Monista huomaa, että kun he tulevat tänne, he pitävät siitä että täällä on eri maista ihmisiä ja saman tyyppinen tilanne eli se vertaistuki korostuu tässä hirveästi."

Orientaatiojakson oppitunneilla tutustutaan esimerkiksi lainsäädäntöön, koulutusjärjestelmään ja harjoitellaan työhaastattelutilanteita. Oppitunneilla käsitellään työsopimuksen tekemistä ja työntekijän oikeuksia. Läpikäydään esimerkiksi työehtosopimus, loma-ajan kertyminen ja ammattiliittojen merkitys. Puheenaiheeksi nousee sekin, että Suomessa kaikilla on tavallisesti oma pankkitilinsä. Tämä saattaa tulla joillekin oppilaista yllätyksenä.

"Mieheni on sanonut, että voin laittaa palkan tulemaan suoraan hänen tililleen", yksi kurssin oppilaista vitsailee.

Pieni, noin viisitoistahenkinen, ryhmä koostuu tällä kertaa lähinnä naisista. Kaiken kaikkiaan orientaatiojaksojen oppilaista noin puolet ovat olleet miehiä. Suurimmalla osalla oppilaista on joko alempi tai ylempi korkeakoulututkinto.

Oppilaista on muodostunut oma pieni yhteisönsä. Oppitunnin tauolla jaetaan vinkkejä, vaikka siitä mistä voi ostaa Tupperware-astioita.

"Ihmiset toimivat todella hyvin ryhmässä ja he ovat innostuneita, ja valmiita tekemään. Näissä ryhmissä on aina todella positiivinen vire."  

"Suomi on kuin kokonaan toinen maailma"

Valtaosa pilottijakson oppilaista koki opettajien ja työelämäohjaajien valmennuksen auttaneen heitä selkeyttämään tulevaisuudensuunnitelmiaan.

Suuri osa jaksoille osallistuneista oppilaista on korkeakoulutettuja, joiden tavoitteena on jatkaa oman alansa töitä myös Suomessa. Yksi heistä on tunisialainen Khlaifi Assia, joka on asunut Suomessa vuoden alusta lähtien. Assia on ammatiltaan englannin kielen opettaja ja hän toivoo pääsevänsä alan töihin myös Suomessa. Orientaatiojakson jälkeen hänen ensimmäinen tavoitteensa on oppia suomen kieli ja myöhemmin tarvittaessa täydentää koulutustaan jatko-opiskeluilla yliopistossa.

"Rakastan opettamista. Toivon, että pääsen töihin myös täällä Suomessa, erityisesti koska Suomessa on maailman laadukkain koulujärjestelmä."

Orientaatiojakso oli Assian mukaan ainutlaatuinen kokemus ja hän pääsi tutustumaan uusiin ihmisiin eri puolilta maailmaa.

"Teijan ansiosta minusta tuntuu siltä, että olen oikealla tiellä työnhaussa, koska opimme täällä, miten tehdä hyviä työhakemuksia ja pärjätä työhaastattelussa. Uskon, että nämä ovat todella tärkeitä taitoja tulevaisuudessa, sillä olemme tässä maassa kuin aloittelijoita. Tarvitsemme jonkun, joka näyttää suuntaa."

Suomalainen yhteiskunta, työelämästä ja työskentelykulttuurista puhumattakaan, voi tosiaan vaikuttaa sekavalta. Azerbaijanilainen Sevil Rännäli antaa esimerkin:

"Suomalaiset todella arvostavat täsmällisyyttä. Kaikkialla pitää olla tarkalleen oikeaan aikaan, mielellään aikaisemmin! Azerbaijanissa ei turhia kiirehditä", Rännäli sanoo.

"Suomi on ihan kuin eri maailma!", Ninova Bermudez Cuenca nauraa. Hän on asunut Suomessa vasta muutaman kuukauden mentyään naimisiin suomalaisen miehen kanssa. Syy hakea oppilaaksi orientaatiojaksolle oli selvä:

"Kiinnostuin kurssista, koska halusin ymmärtää tätä maata paremmin. Tämä on mielestäni hyvä tapa integroitua suomalaiseen yhteiskuntaan."

Monien muiden kurssien osallistujien tapaan hänellekin on ollut tärkeä tutustua uusiin ihmisiin. Pikakurssi suomalaiseen työelämään, koulutusjärjestelmään ja kulttuuriin on auttanut Cuencaa ymmärtämään uutta kotiaan paremmin.

"Jos olisin yksin, minulla kestäisi varmaan pidempään oppia ymmärtämään tätä kaikkea", Cuenca sanoo.

Työpaikan löytäminen palkitsee

Ensimmäisestä kuudesta orientaatioryhmästä tiedetään, että ainakin 20 oppilaista on löytänyt työpaikan. Heistä valtaosa on työllistynyt asiantuntijatehtäviin, ja löytäneet toiveidensa mukaista työtä. Myöhemmistä ryhmistä ei ole vielä seurantatietoja. Opettajan näkökulmasta on hienoa nähdä, että kurssilaisten ja opettajien tekemä työ kantaa hedelmää.

"Kaikkein palkitsevinta on se, kun ihmiset löytävät työpaikkoja ja näkee että he todella integroituvat Suomeen", Hoppe sanoo.

Onnistuneen pilottivaiheen jälkeen orientaatiojaksoille on nyt luvattu jatkoa. Uudet ryhmät aloittavat toimintansa syksyllä. Hoppe on tyytyväinen.

"Mielestäni tämä palvelee hyvin heitä, kenelle se on suunnattu. Kaikille kotoutumiskoulutus ei ole se paras ratkaisu: se on niin pitkä ja rahallisesti suuri ponnistus verovaroihin nähden. On tosi hyvä, että löytyy tällainen lyhempi polku niille, jotka sitten tätä kautta työllistyvät. Se on kaikkien etu."

Fast Path -nimellä toimiviin orientaatiojaksoihin voi hakea osallistujaksi ottamalla yhteyttä TE-toimistoon. Seuraavat jaksot alkavat syksyllä.

 

Teksti: Mirva Villa

Uudenmaan TE-toimisto, viestintä

www.te-palvelut.fi/uusimaa  |

Facebook: Uudenmaan TE-palvelut

Twitter: Uudenmaan TEpalvelut  ja EGR Uusimaa

Uudenmaan TE-toimisto

Aikaisempia kirjoituksia

Uudenmaan TE-toimisto

Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto (TE-toimisto) on työn, työelämän, yrittäjyyden ja koulutuksen asiantuntija. Palvelemme kaikkea Uudenmaan alueen työnhakijoita, yrityksiä ja yrittäjiä.

Työ- ja elinkeinotoimistosta saat henkilökohtaista palvelua työnhaussasi sekä tietoa työmarkkinoista, koulutuksesta, ammateista, yrittäjyydestä ja työttömyysaikaisista etuuksista. Palvelumme ulottuvat omatoimisesti käytettävistä verkkopalveluista (www.te-palvelut.fi) henkilökohtaisiin palveluihin.

Uusimmat mielipiteet