Mikko HeinoKirjoittaja on Helsingin Uutisten, Länsiväylän ja Vantaan Sanomien päätoimittaja.

Raiteilla riittää nyt projekteja

(PÄÄKIRJOITUS) Raideliikenne on lisääntynyt viime vuosina pääkaupunkiseudulla. Kehäradalla aloitettiin liikennöinti kesällä 2015, ja Vantaan poikittaisliikenteen lisäksi se toi junayhteyden Helsingin keskustasta Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Marraskuussa 2017 aloitti länsimetro, jonka Matinkylästä Kivenlahteen ulottuvan kakkosvaiheen on määrä valmistua vuonna 2023.

Ja lisää raideliikennettä on luvassa. Raidejokerin, Helsingin Itäkeskuksesta Espoon Keilaniemeen kulkevan 25 kilometrin pikaraitiolinjan työt on alustavan arvion mukaan tarkoitus aloittaa ensi vuonna. Myös Vantaalle havitellaan omaa raitiotieyhteyttä. ”Vantaan ratikka” kulkisi Länsimäestä Helsinki-Vantaan lentoasemalle ja kytkeytyisi alueen muuhun raideliikenteeseen. Liikennöitävässä kunnossa linja voisi suunnitelmien mukaan olla 2030-luvun alussa.

Raideliikenteen lisääminen ja maankäytön suunnittelu kietoutuvat yhteen, kun kaupunkirakennetta tiivistetään keskittämällä asumista ja työpaikkarakentamista ratojen varteen. Hyötyjiä on paljon, mutta joku häviääkin. Arjessa hintaa maksavat ne, jotka eivät nyt tai tulevaisuudessa asu kiskojen läheisyydessä, kuten on nähty esimerkiksi Espoossa suorien bussilinjojen poistuessa ja liityntäliikenteen pidentäessä matka-aikoja.

Suunnittelupöydillä ja lobattavana on myös muita ratahankkeita, muun muassa tunnin juna Helsingistä Turkuun sekä Helsingistä lähtevä lentorata, joka jatkuisi uutena kolmantena raiteena Tampereelle.

Kunnianhimoisin raidehanke on Peter Vesterbackan ajama Helsingin ja Tallinnan välinen junatunneli. Muun muassa tekosaaren rakentamisen sisältämällä 15 miljardin euron tunnelilla ei ole vielä rahoitusta tai lupia, mutta suunnitelmien mukaan valmista voisi olla jouluaattona 2024.

Mikko Heino

Mikko Heino

Aikaisempia kirjoituksia

Uusimmat mielipiteet