Mikko HeinoKirjoittaja on Helsingin Uutisten, Länsiväylän ja Vantaan Sanomien päätoimittaja.

Parilla miljoonalla eurolla biojätettä

(PÄÄKIRJOITUS) Keskimäärin 40 prosenttia espoolais-, helsinkiläis- ja vantaalaiskoululaisista jättää kouluruoan syömättä yhden tai useamman kerran viikossa. Näin kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n uusin kouluterveyskysely, joka tehtiin viime vuonna kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisille. Kouluruoan jättämisessä väliin Vantaan sijoitus koko maan kuntien listalla on neljäs, Helsingin 14:s ja Espoon 37:s.

Paitsi kaupunkien, niin myös tyttöjen ja poikien välillä on pieniä eroja syömättömyydessä. Vantaalla ainakin yhden kouluruoan jättää viikoittain väliin puolet pojista ja 42 prosenttia tytöistä. Helsingissä koululounaalta luistaa vähintään kerran viikossa 42 prosenttia sekä tytöistä että pojista. Espoossa luvut ovat pojilla 36 ja tytöillä 38 prosenttia.

Sitä kysely ei kerro, syövätkö koululounaan väliin jättävät jotain muuta, esimerkiksi koulun ulkopuolelta haettua ruokaa tai omia eväitä. Kaikkea ei kerro myöskään se, vaikka oppilas osallistuisi joka päivä kouluruokailuun. Koululounas sisältää pääruoan, salaatin, ruokajuoman, leivän ja levitteen, ja sen on laskettu kattavan kolmanneksen päivän energiatarpeesta. Aiemmin syksyllä THL kertoi kuitenkin, että kahdeksasluokkalaisista vain muutama prosentti valitsi kaikki aterian osat. Salaattia päätyi koululounaalla päivittäin lautaselle vain noin kolmasosalla kahdeksasluokkalaisista.

Pääkaupunkiseudun kouluissa ja oppilaitoksissa tarjotaan päivittäin 100 000 kouluruoka-annosta. Syömättömyys liittyy myös talouteen. Kolmen suuren kaupungin kouluruokailun kokonaishävikkiarvio on noin miljoonan annoksen verran vuodessa. Kouluruoan parin euron molemmin puolin liikkuvalla annoshinnalla kyse on parin miljoonan euron biojätteestä.

Mikko Heino

Mikko Heino

Aikaisempia kirjoituksia

Uusimmat mielipiteet