A-P. PietiläA-P. Pietilä on päätoimittaja emeritus ja tietokirjailija.

Julkisen työn kirous

Miksi julkiset rakennushankkeet eivät pysy aikataulussa ja miksi niiden kustannukset karkaavat käsistä?

Ylimääräiset kustannukset menevät veronmaksajille, jotka ovat valinneet hankkeista päättävät poliitikot. Espoon länsimetro, Turun kaupunginteatterin remontti, Helsingin katutyöt, Olympiastadionin ja Eduskuntatalon peruskorjaukset ja liikenneväylien rakentaminen ovat menneet pitkiksi.

Julkista rakentamista vainoaa kirous. Kun kunta tai valtio rakentaa, suunnittelu kestää vuosia, päätöksenteko vielä pitempään, varsinainen työ ja budjetti venähtävät tuplaksi alkuperäiseen suunnitelmaan verrattuna.

Kukaan ei joudu vastuuseen. Kaikki selviävät olankohautuksella, kun ongelma häviää käden käänteessä. Jokainen turhaan maksettu euro olisi voitu jättää perimättä veroina tai hukkaraha olisi voitu käyttää johonkin toiseen hankkeeseen. Tämä ei koskaan nouse esille poliittisessa keskustelussa. Miksi?

Valtioneuvosto selvitytti viime vuonna valtion rakennushankkeiden epäonnistumisia. Asiantuntijoiden mukaan yli 90 prosenttia ongelmista johtui huonosta suunnittelusta. Valmistelu oli ala-arvoista, alihankinnan ketjut olivat sekavia ja kustannuslaskelmat olivat alimitoitettuja.

Sote-uudistuksessa tehdään samat virheet. Poliitikot yrittävät estää yksityisten terveysasemien käyttöä, koska kunnallinen palvelu ei tee voittoa. Mutta kunnallisen palvelun hoitojonot ovat pitempiä eikä hoito ole yhtään parempaa. Eikö tämä maksa mitään?

Käydäänkö kunnalla vain töissä eikä tekemässä tuloksia?"

Veronmaksajien rahoja kulutetaan holtittomasti, kun poliitikot eivät osaa valvoa julkisia töitä. Suomessa ei ole toimivaa viranhaltijoiden tekemisen seurantaa eikä tulospalkkausta, joka innostaisi tekemään työnsä hyvin.

Kukaan ei saa kysyä, käydäänkö kunnalla vain töissä eikä tekemässä tuloksia?

Tarkoitukseni oli nousta rinnehissillä Turun Kakolanmäelle. En noussut. Hissin suunnittelu alkoi 2010, kaupunki päätti rakentamisesta 2015 ja valmisti piti olla 2017. Alkuperäinen hinta oli 2,5 miljoonaa euroa. Nyt toivotaan, että hissi toimisi ensi vuonna. Hintalappu on jo nyt 5 miljoonaa euroa. Työtä urakoi Turun kaupungin oma yhtiö.

A-P. Pietilä

Aikaisempia kirjoituksia

Uusimmat mielipiteet