Kallion kulttuuriverkosto

Colette rikkoo lasikattoja - mutta onko Beverly Luff Linn ihmeellinen...

Han Way Films

Viikon 50 elokuvatarjonnassa on hallittu tositapahtumiin perustuva historiallinen draama, joka ravisteli jähmeitä sukupuolirooleja ja yhteiskunnan kirjoittamattomia sääntöjä, niin kirjallisuudessa, muodissa ja kun sukupuolen ilmaisussa. Toinen uutuus liiankin oudon ohjaajan Jim Hoskingin komedia, joka edustaa "poikkeuksellista näkemyksellisyyttä elokuvataiteen alalla"- vastuu jää ehkä katsojalle kuitenkin...

Claudine-kirjasarja lienee jokseenkin tuttu monille, mutta ranskalainen kirjailijattaren Sidonie-Gabrielle Colette elämäntarina ei niinkään. Coletten tarinaa on odotettu valkokankaalle vuosia ja nyt tämän tyhjänkohdan täydentää Wash Westmorelandin hallittu ja tyylikäs ohjaus Colette. Siitäkin huolimatta, että elokuvan tapahtumat sijoittuvat yli sadan vuoden päähän, se sopii hyvinkin osuvasti tämän päivän keskusteluihin.

Pariisilainen kirjailijamies Willy (Dominic West) tapaa ranskalaisen kainostelemattoman maalaistytön Coletten (loistava Keira Knightley) ja niinhän siinä käy, että kirjailijamies nai Colette-neidin ja vie hänet keskelle kuhisevaa vuosisadanvaihteen Pariisia. Menestyvän kustantajan ja kirjoittajan Willyn lahjat ovat kuitenkin kyseenalaiset; hänen tuotoksensa syntyvät lähinnä haamukirjoittajien kautta.

Willy keksii rahastusmahdollisuuden myös omasta puolisostaan ja ehdottaa, että Colette ryhtyisi kirjoittamaan tarinoita omasta nuoruudestaan, kirjat tosin merkattaisiin Willyn töiksi. Tarinat omapäisestä Claudine-tytöstä muodostuvatkin suureksi menestykseksi. Nuoret englantilaisnaiset janoavat lisää Claudinen tarinoita, niinpä kertomuksista muodostuu ensimmäinen teinityttöjen oma kirjasarja.

Pian Colette huomaa sen, että heidän liitossaan kaikki ei ole kohdillaan, hän alkaa inhota miestään, joka häikäilemättä käyttää hyödykseen hänen aikaansaannoksiaan. Alkaa kamppailu omista oikeuksistaan ihmisenä yhteiskunnassa, jossa naisen ja miehen tasa-arvo oli täysin tuntematon käsite. Merkittävin käänne Coletten silmien avautumiselle oli suhde homoseksuaaliseen Missyyn (Denise Gough).

Näin Colettesta alkaa kuoriutua itsenäinen nainen. Missyn myötä hänestä tulee myös pantomiimiesiintyjä ja tanssija. Selvää on, että Colette ei enää tyydy myöskään rooliinsa haamukirjoittajana. Lasikattoja alkoi särkyä ja Sidonie-Gabrielle Colettesta tuli samalla suunnannäyttäjä ja eräs merkittävä vapautusliikkeen edelläkävijöistä.

Collette on elokuvana hienoa työtä, jokaisesta osa-aluetta myöten. Rakennukset, porvariskotien lavastukset henkivät aikakauden tyyliä silmiä hivelevän tarkasti. Elokuva on myös puvustusmestari Andrea Fleshin taidonnäyte. Hänen taikoma puvustus kuvastaa äärimmäisen osuvasti sitä uuden ajan murrosta, joka ympäröi Colletten, jonka kautta hän alkoi lopulta rakentaa omaa identiteettiään.

Elokuva on myös komeaa Keira Knightleyn näytöstä. Yllättävän vähän valkokankaalla esiintyvä Knightley rakentaa Collettesta vahvan ja personnallisen naiskuvan, jossa on iholle asti tulevaa luonnollisuutta. Onnistuneen rooli tekee myös Willyn roolissa Dominic West - miehenä, joka oli vapaamielinen, mutta samalla äärimmäisen itsekäs. Tämä mahtimies ei halunnut luopua omasta valta-asemastaan tuumakaan, edes oman vaimonsa hyväksi. Mutta eikös sellaisia miehiä edelleenkin ole...

4. 70 tähteä

*

Ohjaaja Jim Hoskingin edellinen ohjaus The Greasy Strangler ei taatusti jättänyt ketään kylmäksi. Kauhua, komedia, eritteitä ja sekoilua yhdistelleestä elokuvasta tuli ansioistaan ihan indie-ilmiö. Ihmeellinen Beverly Luff Linn on sitten miehen uusi ohjaus, joka vieläkin oudompi kuin The Greasy Strangler, mutta sanotaan jo tässä vaiheessa, että tämä on huonompi.

Uutuudessaan Hoskingin on jättänyt nyt kauhun pois ja tyylilajia on lähinnä romanttinen komedia. Kaikki miehen tavaramerkit ovat tallella, ehkä merkittävin niistä on se, että hän tekee kaikkensa etäänyttääkseen katsojan. Ikään kuin ohjaaja jokaisella kohtauksella haluaisi alleviivata sitä; eikö olekin outoa ja vieläkin oudompaa on tulossa.

Valitettavasti yltiöpäinen erikoisuuden tavoittelu, toinen toistaan oudoimmilla kohtauksilla vie elokuvan tehoja. Tuloksena on komedia, joka on läjä vitsejä ja törkyistä slapstick-komiikkaa.

Hoskingin on kieltämättä omaperäinen ohjaaja, joka luonnut omanäköisensä absurdin maailmansa. Miehen ohjauksessa on paljon samaa kuin meidän Aki Kaurismäessä, se näkyy kohtausten rakentelussa ja näyttelijöiden replikoinnissa. Jos Kaurismäki hakee elokuviensa estetiikan 50-luvulta, Hoskingin elokuvan visuaalinen maailma on sekoitus 1970- ja 1980-lukua ja se on kieltämättä hyvinkin onnistunutta.

Jim Hoskingista on sanottu, että miehen tapa rikkoa muotoa edustaa poikkeuksellista näkemyksellisyyttä elokuvataiteen alalla. Onko Hosking siis ohjaaja, jonka mestarillisuus tajutaan paremmin joskus tulevaisuudessa - jäämme siis odottamaan.

2,99 tähteä

Juhani Styrman

http://kinosheryl.fi/

www.rivierakallio.fi

Kallion kulttuuriverkosto

Aikaisempia kirjoituksia

Kallion kulttuuriverkosto

Kallion Kulttuuriverkosto ry (KKV) on kaupunkikulttuuriyhdistys, joka tukee Kallion alueella vaikuttavien toimijoiden verkostoitumista ja samalla edistää ja kehittää monipuolista kaupunkikulttuuria. KKV pyrkii toimimaan luovalla ja raikkaalla tavalla ja  tuomaan esiin uusia näkökulmia. Kulttuuriverkoston tavoite on myös saada konkreettisia tuloksia aikaan sosiaalisesti ja henkisesti rikkaamman asuinympäristön puolesta.

KKV:n näkyvintä toimintaa ovat kaupunkifestivaalien ”Kallio Kukkii” ja ”Kallio Kipinöi” organisointi. Lisäksi Kulttuuriverkostolla on yhteistyöhanke ”Kallion Kävelyfestivaali”  Kohtaamispaikka Myötämäen kanssa.  Kävelyfestivaali on tapahtuma, jossa toteutetaan teemallisia ja opastettuja kävelykierroksia Kalliossa ja sen lähialueella kerran kuukaudessa. Kallion Kulttuuriverkosto on palkittu vuonna 2009 Radio Helsingin ja HS:n Nyt-liitteen Unelmien Helsinki-palkinnolla: ”KKV on tehnyt Helsingin paremmaksi paikaksi asua ja elää.”

www.kallionkulttuuriverkosto.fi

Uusimmat mielipiteet