Kallion kulttuuriverkosto

Miksi Juice joi - kansantaiteilijan elämää valkokankaalla

Yellow Film & TV

Kansantaiteilija Pauli Matti Juhani ”Juice” Leskinen (s 1950) kuoli vuonna 2006 maksan tuhouduttua - Leskinen oli alkoholisti. Nyt lyhytelokuvien puolella ansioitunut Teppo Airaksinen on ohjannut Leskisen elämästä kertovan elokuvan Juice. Airaksisen esikoispitkä perustuu Antti Heikkisen kirjoittamaan Juice elämänkertaan Risainen elämä, joka ilmestyi vuonna 2014.

Juice Leskinen tuli kansan mieliin vuonna 1973 pikkutuhmalla Marilyn rallatuksella. Miehen yhtyeen nimikin oli aikakauden mittarilla rohkea: Coitus int (keskeytetty yhdyntä). Kansa tykästyi lauluntekijään, jonka laulujen loppusoinnut napsahtivat kohdilleen. Leskinen oli jatkumo suomalaisen kuplettilaulajien, Tatu Pekkarinen, Alfred Tanner ja Reino Helismaa ketjuun.

Taiteilijanimen Juice ottanut Leskinen jatkoi myös klassista taiteilijan tyyliä, hän ryyppäsi näyttävästi, pitihän sitä katu-uskottava olla. Airaksisen elokuva pyrkii kuvamaan tätä maailmaa: miksi artistin elämän yksi keskeisimmistä jutuista oli viina? Juicen lapsuus oli traaginen, perheestä kuoli lapsia, isä oli juoppo, huorintekijä. Kurja lapsuus vei Juhani pojan suusta hampaat pian teinivuosien jälkeen, näin elokuva kertoo.

Kuinka uskottava tarina on, elokuvahan on elokuvaa, mutta monilta osilta tarina on totta. Juice-elokuvassa valkokankaalle rakentuu kuva narsistisesta, itsekeskeisestä miehestä, joka kohteli vaimoaan ja lapsiaan huonosti. Sitten omantunnon tuskissa ja anteeksipyyntöä anellen laulunikkari heitti tuskan viitan harteilleen ja loihti melankolisia, itsesäälissä rypeviä suomalaisen miehen heikkoa itsetuntoa kuvaavia laulujaan ja kansa tykkäsi.

Leskinen oli myös mies, jota ei ollut vara suututtaa, hänen vihansa oli leppymätöntä. Juice saattoi väsätä laulun hänen mustalle listalle joutuneesta henkilöstä. Elokuvassa hän uhkaa vihamiestään pilkka-oopperalla. Juicen kritiikin sietokyky oli myös huono. Taiteilijan raivon saivat tuntea, ne kriitikot, jotka tohtivat pisteyttää huonosti mestarin luomuksia.

Airaksinen on kuvannut elokuvan filmille (jota näin digiaikana enää tehdään harvemmin) ja  ajoittain tietoiset epäskarpit kuvat sopivat elokuvan tuhnuiseen maailmaan mainiosti: kaljan, tupakan ja eritteiden hajun voi suorastaan tuntea iholla. Airaksisen Juice-elokuva lyö laudalta kirkkaasti Koivusalon Virta elämänkerran, jossa myös viinalla oli oma osuutensa.

Riku Nieminen on onnistunut valinta artistin rooliin, jossa tähti vajoaa yhä syvemmälle ja syvemmälle omaan maailmaansa. Tosin elokuvan loppupuolella ei Niemisen olemuksessa juurikaan näy Juicen habituksen rapistuminen. Riku Nieminen laulaa Leskisen lauluosuudet, hän on parempi laulaja kuin Juice. Iida-Maria Heinonen selviää kiitettävästi Juicen vaimon Marjan (todellisuudessa Tarja) roolista. Antti Tuomas Heikkinen on kuin Mikko Alatalon kaksoisolento.

Teppo Airaksisen Juice on erinomaista jatkoa Nummisuutari, Mies tältä tähdeltä, Kahdeksan surmanluotia ja Juoppohullun päiväkirja tyylisille elokuville, jossa aiheena on alkoholiongelma.

3, 13 tähteä

Juhani Styrman

https://www.rivierakallio.fi/Event/12431/

Juice-elokuvan ensi-ilta 26.12.2018

 

 

 

 

 

Kallion kulttuuriverkosto

Aikaisempia kirjoituksia

Kallion kulttuuriverkosto

Kallion Kulttuuriverkosto ry (KKV) on kaupunkikulttuuriyhdistys, joka tukee Kallion alueella vaikuttavien toimijoiden verkostoitumista ja samalla edistää ja kehittää monipuolista kaupunkikulttuuria. KKV pyrkii toimimaan luovalla ja raikkaalla tavalla ja  tuomaan esiin uusia näkökulmia. Kulttuuriverkoston tavoite on myös saada konkreettisia tuloksia aikaan sosiaalisesti ja henkisesti rikkaamman asuinympäristön puolesta.

KKV:n näkyvintä toimintaa ovat kaupunkifestivaalien ”Kallio Kukkii” ja ”Kallio Kipinöi” organisointi. Lisäksi Kulttuuriverkostolla on yhteistyöhanke ”Kallion Kävelyfestivaali”  Kohtaamispaikka Myötämäen kanssa.  Kävelyfestivaali on tapahtuma, jossa toteutetaan teemallisia ja opastettuja kävelykierroksia Kalliossa ja sen lähialueella kerran kuukaudessa. Kallion Kulttuuriverkosto on palkittu vuonna 2009 Radio Helsingin ja HS:n Nyt-liitteen Unelmien Helsinki-palkinnolla: ”KKV on tehnyt Helsingin paremmaksi paikaksi asua ja elää.”

www.kallionkulttuuriverkosto.fi

Uusimmat mielipiteet