Jukka HämäläinenKirjoittaja on Helsingin Uutisten toimittaja.

Käyttäytymisoppia kassajonossa

(PÄÄKIRJOITUS) On tuiki tavallinen arki-ilta paikallisessa marketissa. Kassoista vain yksi palvelee ja sille kertyy pitkä jono.

Pelastava enkeli saapuu toisen myyjän muodossa. Avaan tämän kassan, hän kutsuu. Jätän nopeasti kolmannen tai neljännen paikkani jonossa ja alan latoa ostoksiani tyhjälle hihnalle.

Tunnen olkapäässäni koputuksen. Nuori, parikymppinen mies edellisestä jonostani haluaa sanoa jotakin: ”Anteeksi, mutta eikö hän ollut vuorossa ensin”, mies osoittaa edessään seisovaa nuorta naista. Tämä ilmoittaa haluavansa pysyä vanhassa jonossaan.

Häkellyksestä toivuttuani totean, että mielestäni ei ole olemassa sosiaalista sääntöä siitä, missä järjestyksessä yhtäkkiä avautuvalle kassalle mennään. Olkaankoputtelija kertoo, että hän ainakin olisi antanut vuoron naiselle.

Keskustelu käydään suhteellisen hyvässä hengessä, vaikka myönnän närkästyneeni. Kotimatkalla osaan jo pitää tapahtumaa hauskanakin, vähän kuin Pirjo Heikkilän nolojen tilanteiden komediana.

Sitä paitsi nuorukainenhan puhui asiaa ja teki sen taiten, ei räyhäämällä. Jos seuraava sukupolvi käyttäytyy näin hyvin, ei voi olla kuin tyytyväinen.

Suomessa kaupunkikulttuuri on nuorta. Sosiaalisia sääntöjä on ollut vähän, jos ollenkaan. 1980-luvulla kassoilla ei edes tervehditty. Siitä on kuljettu melkoinen matka siihen, että olemme oppineet laittamaan ostoksia erottavan kapulan toiselle valmiiksi, toteamaan ”Kiitos, ei kuittia” ja vastaamaan myyjän mukavan päivän jatkon toivotuksiin.

Juuri nyt ehkä muotoutuu käytäntö, missä järjestyksessä avaavalle kassalle siirrytään.

Jukka Hämäläinen

Aikaisempia kirjoituksia

Uusimmat mielipiteet