Mikko HeinoKirjoittaja on Länsiväylän päätoimittaja.

Erityisasemalle on perusteensa

(PÄÄKIRJOITUS) Vuosi 2040 saattaa tuntua kaukaiselta. Väestöennusteissa se ei kuitenkaan ole sitä. Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n helmikuussa julkaistun ennusteen mukaan pääkaupunkiseudun väestö kasvaa vuoteen 2040 mennessä 270 000 asukkaalla eli tuolloin Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla asuu lähes yhden nyky-Espoon verran enemmän väkeä.

Jo nyt joka vuosi pääkaupunkiseudun väestö kasvaa yhden keskikokoisen suomalaisen kaupungin verran. Mittakaavaa antaa se, että yhtenä vuonna pääkaupunkiseudun väkiluku kasvaisi koko Loviisan verran, toisena alueelle muuttaisivat lapualaiset, kolmantena kauhajokiset…

Kyse ei ole enää kaupunkien ja maaseudun vastakkainasettelusta, vaan myös kaupunkiseutujen kehitys eriytyy. MDI ennustaa selvää väestönkasvua vain pääkaupunkiseudulle sekä Tampereen ja Turun seuduille. Oulussa ja Jyväskylässä kasvu on vielä kohtalaista ja Kuopiossa pientä. Lahden, Joensuun, Seinäjoen ja Vaasan väen ennustetaan vähenevän.

Kun koko maan väestön ennustetaan kasvavan vuoteen 2040 mennessä vain 90 000 ihmisellä, jossain muualla Suomessa väki vähenee 180 000 ihmisellä.

Samaan aikaan vieraskielisten osuus väestöstä kasvaa. Tällä viikolla ilmestyneen kolmen kaupungin yhteisen ennusteen mukaan vuonna 2035 Helsingin väestöstä vieraskielisiä on 26 prosenttia, Espoossa 30 prosenttia ja Vantaalla 34 prosenttia. Espoon ja Vantaan kaupunginjohtajat ovat jo aiemmin vaatineet valtiolta väestönkasvun eri haasteiden huomioimista rahanjaossa.

Suurimpien kaupunkien johto on korostanut yhteisissä hallitusohjelmatavoitteissaan metropolipolitiikan tarvetta. Lukujen perusteella suurten kaupunkien erityisaseman huomioimiseen on syynsä.

Mikko Heino

Mikko Heino

Aikaisempia kirjoituksia

Uusimmat mielipiteet