Jukka Oksaharju

Pankkiirit tarvitsevat sopivasti kahleita

Pankkiirit ovat toimineet vähintään osasyyllisinä niin finanssi- kuin eurokriisiinkin. Siksi kansa on aiheellisesti antanut pankkisääntelyn kiristyä.

Nyt rahanpesulööpit muistuttavat ansaitusta maineesta. Harmaan talouden mustat lampaat ovat kätkeneet rahojaan, koska usko yhteiskunnan rakenteisiin on horjunut muuallakin kuin Suomessa. Pankkien ei koeta puuttuneen hämäriin rahavirtoihin riittävästi.

Tänään pankilla on jopa tuhatmäärin henkilöstöä hoitamassa vain velvoitteita. Pienimmät toimijat on jo ajettu puun ja kuoren väliin selviämään hallintotaakasta. Kilpailun riittävyyttä koetellaan. Asiakkaista puhtaat pulmuset maksavat rahanpesulan siivousta.

Yhteiskunnan turvaverkko ei saa näyttää riskinjanoisten finanssihaiden silmissä liian ilmeiseltä. Sääntelyn myötä veroeuroilla ei välttämättä tarvitse pelastaa pankkeja joka taantumassa.

Pankeille kahleet tulevat tarpeeseen, mutta liika on liikaa. Lisäsääntelyä saa kyllä vaatia, mutta siitä on oltava valmis maksamaan. Pienyritysten rahahanat ovat jo tiukalla. Omaisuuden sijaan osaamisen varassa yrittävälle pankki voi sanoa tylysti ”ei” tai hinnoitella rosvomarginaalilla.

Tilanne on sama, kun tiskillä lainaa anelee vähävarainen kotitalous. Ja edestä saattaa löytyä sekin päivä, kun pankit eivät enää myönnä asuntolainoja muuttotappioalueille, jos vakuudeksi ei tarjota jotain arvonsa säilyttävää. Pääkaupunkiseudulla saatetaan olla onnekkaita.

Vakavaraisuusvaatimusten nousun varjona monen pankin tulisi lainanantoa lisätäkseen pidättää omistajiltaan varoja tuottamattomaan luottotappiopuskuriin. Siksi talouskasvu uhkaa hyytyä tänä osinkoja kumartavana aikana.

Matala korkokin leikkaa pankin katteita. Uudessa ansainnassa finanssialan myyntitykit tyrkyttävät nyt sijoituksia. Sääntely kannustaa, koska pörssissä riskin kantaa pankin sijaan asiakas.

Raha valuu nyt pankeilta eurovaltioille. Niillekin, joiden tilit saattavat kaivata korkeamman varjelusta. Sääntelyn tuella pankit saavat liki nollakorkoista rahaa keskuspankilta lainatakseen sen edelleen isäntävaltiolleen parin prosentin korolla. Pankilta vaadittu valtionlainan tappiopuskuri on nolla. Korkoero on pankin voittoa.

Sekoilu on omiaan hämärtämään näkemystä Suomenkin velanottokyvystä. Ehkä jo seuraavalla hallituskaudella ovat taas sekä velkakirjat että maailmankirjat sekaisin.

Jukka Oksaharju

Aikaisempia kirjoituksia

Uusimmat mielipiteet