Jukka Oksaharju

Joka toisen asunnon arvo putoaa

Asuntojen hintakehitykset ovat jakautuneet Suomessa kuin näkemykset globalistien ja kansallismielisten välillä. Joka toisen asunnon arvo laski viime vuonna.

Jakautuminen ilmenee myös pääkaupunkiseudun sisällä postinumeroalueittain. Ilmiö luo hyvinvoivien omistusasujien alueita, vuokra-asujien alueita ja yhteiskunnan tukemien asujien alueita. Koko maan tasolla voi havaita kasvavia, supistuvia ja tyhjentyviä alueita. Syventyvät jakolinjat eivät voi olla yhteiskunnan kannalta toivottavia.

Moni niistäkin kotitalouksista, joilla olisi rahkeita omistusasumiseen, kohtaa ongelman: Suomessa asunnon ostaminen kannattaa yhä harvemmilta alueilta. Nimittäin tilastojen valossa väestönkasvu ohjaa asuntohintoja. Tilastokeskuksen datan avulla on laskettavissa, millä postinumeroalueilla kerrostaloasuntojen hinnat ovat nousseet 2010-luvulla. Koko maassa kahdenkymmenen parhaiten kehittyneen alueen listalla Helsingin kaupunginosat valtaavat 16 sijaa. Laajentaen listaa viiteenkymmeneen Helsinki–Tampere–Turku-akselin kaupunginosat vievät 47 sijaa.

Lukuisien muuttotappiopaikkakuntien keskusta-asuntojen huippuhinnoista on jo sulanut kymmeniä prosentteja. Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n ennusteen mukaan jatkossa vain Helsinki, Tampere ja Turku kasvavat väestön määrällä vuoteen 2040 mennessä vähintään 10 prosenttia.

Yhteiskunnan tulisi luoda vaihtoehto omistus- ja vuokra-asumisen väliin. Perinteisesti omistusasuminen on kannattanut, koska lainanlyhennykset ovat jääneet säästöön ja asunnon arvokin on voinut nousta. Tilanne muuttuu riskipitoisemmaksi – asunnon arvonlasku voi ylittää summan, jolla lainaa on lyhennetty. Toisaalta vuokra-asuja on aina voinut olla varma siitä, ettei hänelle jää asumisesta säästöjä.

Asumisen innovaatiossa osa vuokranmaksusta kerryttäisi asukkaalle seuraavassa muutossa vapautuvia säästöjä. Pääkaupunkiseudulla säästöosuus voisi perustua asunnon mahdolliseen arvonnousuun.

Pääministeri Antti Rinteen (sd) hallituksen ohjelmassa on lupaava kirjaus asumisen uusien muotojen edistämisestä. Tavoitteena on valmistella osuuskunta-asumisen lainsäädäntö. On perusteltua ladata suuri odotusarvo valmistelulle. Harjoituksen lopputulos voi tuottaa innovaation, jossa kotitalous pääsee kiinni asumiseen ja säästämiseen selvästi omistusasujaa pienemmin alkupääomin ja riskein.

Jukka Oksaharju

Aikaisempia kirjoituksia

Uusimmat mielipiteet