Kallion kulttuuriverkosto

Harvinaista suomalaista elokuvamusiikkia CD-formaatissa

Turkulainen Artie Music on yhdessä elokuvatutkija Juha Seitajärven (KAVI) kanssa ideoinut ja julkaissut "Suomalainen elokuvamusiikki" -CD-sarjaa. Kuvassa suosikkitähdet Henry Theel ja Esa Pakarinen elokuvasta "Lännen lokarin veli" (1952), jonka musiikkia kuullaan sarjan levyllä numero 7.

KAVI

KAVI:sta (Kansallinen audiovisuaalinen instituutti) on kehkeytynyt merkittävä äänilevyjen julkaisija. Instituutti on yhdessä Artie Musicin kanssa tuottanut "Suomalainen elokuvamusiikki"-levysarjaa. Sarjassa esitellään kotimaisen elokuvahistorian musiikkia ja jopa vielä ansiokkaasti restauroituna. Sarjassa on tähän mennessä ilmestynyt kahdeksan levyä. Levyillä 7 ja 8 kuullaan kahden suomalaisen elokuvamusiikin jättiläisen Toivo Kärjen ja Harry Bergströmin tuotantoa.

Nyt kahdeksannen levyn jälkeen julkaistujen musiikkiesitysten määrä on 230 kappaletta, eikä suurinta osaa lauluista ole julkaistu 1930-1950-lukujen jälkeen. Lisäksi levyllä on musiikkiesityksiä, jotka saavat ensilevytyksenä vasta nyt, sillä ne on taltioitu levyille elokuvien ääniraidoilta.

Sarja on esitellyt aikajärjestyksessä elokuvamusiikkia alkaen 1930-luvun alusta. Sarjan tuoreimmalla levyllä, numero 8, käydään läpi Harry Bergströmin SF-tuotantoa vuosilta 1952-59. Levyllä on 27 kappaletta ja esiintyjäkaartin nimiluettelo on vaikuttava, mukana on muun muassa sellaisia aikansa suuruuksia kuin Olavi Virta ja Kipparikvartetti. Maineikkaan laululyhteen ura sai jopa alkunsa elokuvan "Kaunis Veera" myötä.

Harry Bergströmin (1910–1989) mittavan uran vahvimman luomistyön aikaa oli juuri 1950-luku. Ajanjaksolla, joka oli kotimaisen elokuvan kulta-aikaa, Bergström sävelsi musiikin yli kolmeenkymmeneen näytelmäelokuvaan. Bergströmille 50-luku toi myös kaksi musiikin Jussi-palkintoa, ne tulivat elokuvista "Rion yö" (1951) ja "Jälkeen syntiinlankeemuksen" (1953).

Bergström-kokoelma päättyy vuoteen 1959 ja viimeiseen "Suomisen perhe" -elokuvaan. 1960-luvun alussa hän sävelsi musiikin enää kolmeen elokuvaan. Bergströmin musiikkia kuullaan vielä vuonna 1977 ensi-iltansa saaneessa Edvin Laineen "Viimeisen savotta" -elokuvassa, josta napsahti säveltäjälle vielä yksi Jussi.

Bergströmin edelle tuotteliaisuudessa nousee kuitenkin Toivo Kärki. Sarjan seitsemäs julkaisu esittelee Kärjen elokuvasävellystuotantoa.  Levy esittelee myös säveltäjä Kärjen ja sanoittaja Reino Helismaan yhteistyötä. Kaksikon ensimmäiset tuotoksia kuullaan valkokankaalla loppuvuodesta 1950 elokuvassa "Vain laulajapoika". Homma lähti sitten suorastaan lapasesta, kun kesällä 1951 valmistui elokuva "Rovaniemen markkinoilla". Syntyi aivan uusi käsite musiikkielokuvien genreen: rillumarei -elokuvat.

Rillumarei -elokuvien myötä Suomen viihdetaivaalle kohosi muitakin nimiä, kuten Matti Louhivuori, Jorma Ikävalko ja tietenkin Esa Pakarinen, eli Severi Suhonen. Seiska-levylle naisääntä tuo puolestaan Siiri Angerkoski. Angerkosken harvinaiset lauluesitykset ovat elokuvista "Vain laulajapoika" ja "Muhoksen Mimmi" (1952). Toivo Kärjen tuotantoa esittelevän levyn komeimmista laulusuorituksista vastaa kuitenkin Henry Theel. "Köyhän laulajan" klassikkoarvoa eivät vuodet ole vieneet mihinkään.

Samalla kun levysarja esittelee elokuvamusiikkia, on se myöskin kiinnostava tutkimusmatka suomalaisen populaarimusiikin historiaan. Levysarjan arvoa merkittävinä musiikkitallenteina lisää vielä levyjen mukana seuraavat esitevihkoset. Runsassivuisissa ja informaatiorikkaissa lehtisissä instituutin elokuvatutkija Juha Seitajärvi kertoo sekä laulujen, että niiden tekijöiden taustoista.

Levyjä saa: mm. Artie Music / verkkokauppa, KAVIsta Sörnäisten Rantatieltä ja Oodin Kino Reginasta.

 

Juhani Styrman

Kallion kulttuuriverkosto

Aikaisempia kirjoituksia

Kallion kulttuuriverkosto

Kallion Kulttuuriverkosto ry (KKV) on kaupunkikulttuuriyhdistys, joka tukee Kallion alueella vaikuttavien toimijoiden verkostoitumista ja samalla edistää ja kehittää monipuolista kaupunkikulttuuria. KKV pyrkii toimimaan luovalla ja raikkaalla tavalla ja  tuomaan esiin uusia näkökulmia. Kulttuuriverkoston tavoite on myös saada konkreettisia tuloksia aikaan sosiaalisesti ja henkisesti rikkaamman asuinympäristön puolesta.

KKV:n näkyvintä toimintaa ovat kaupunkifestivaalien ”Kallio Kukkii” ja ”Kallio Kipinöi” organisointi. Lisäksi Kulttuuriverkostolla on yhteistyöhanke ”Kallion Kävelyfestivaali”  Kohtaamispaikka Myötämäen kanssa.  Kävelyfestivaali on tapahtuma, jossa toteutetaan teemallisia ja opastettuja kävelykierroksia Kalliossa ja sen lähialueella kerran kuukaudessa. Kallion Kulttuuriverkosto on palkittu vuonna 2009 Radio Helsingin ja HS:n Nyt-liitteen Unelmien Helsinki-palkinnolla: ”KKV on tehnyt Helsingin paremmaksi paikaksi asua ja elää.”

www.kallionkulttuuriverkosto.fi

Uusimmat mielipiteet