Kallion kulttuuriverkosto

Joker on sairaskertomus pahoinvoivasta nuorukaisesta nimeltä Arthur

Joker kertoo tunnetun sarjakuvarikollisen syntytarinan. Todd Pihllipsin elokuvan mukaan hänen oikea nimensä on Arthur Fleck. Joaquin Phoenixin vaikuttava roolityö Jokerina vangitsee

Warner Bros

Viikon 40 ensi-iltoja ovat fiktiivinen tarina siitä kuinka eräästä miehestä tuli pahuuden ruumiillistuma Jokeri ja kotimainen elokuva perustuu puolestaan tositarinaan, jossa koiria rakastava nainen perustaa ympärilleen uskonlahkon.

Todd Phillipsin ohjaama Joker on syksyn elokuvien puheenaihe numero yksi. Ensiesityksensä elokuva sai syyskuussa Venetsian elokuvajuhlilla, jossa se voitti pääpalkinnon. Osakseen se on saanut kritiikkiä, elokuvan on väitetty lietsovan anarkiaa, väkivaltaa ja ihmisten tappamista. DC Comicsin Batman tarinoiden maailmaan sijoittuva Joker on synkkä kaksituntinen sairaskertomus kiusatusta Arthur Fleck (Joaquin Phoenix) nimisestä stand up -koomikosta, josta elokuvan myötä kasvaa sarjamurhaaja nimeltä Joker eli ”Vitsailija”.

Elokuva tapahtuu 1980-luvun alun Yhdysvalloissa. Paikka on Batman -elokuvista tuttu Gotham City. Kaupunki esittäytyy elokuvassa massiivisena, visuaalisesti upeana, uhkaavana ja vaarallisena paikkana. Tässä helvetin esikartanoa muistuttavassa maailmassa Arthur sinnittelee käymällä terapiassa, tekemällä satunnaisia klovnin töitä ja huolehtimalla iäkkäästä äidistään.

Samaan aikaan yhteiskunta on kaaoksessa, vallanpitäjät ja eliitti sortavat köyhälistöä. Tapahtumat karkaavat käsitä, kun kaltoin kohdeltu Artur Fleck joutuu väkivallan kohteeksi ja surmaa halussaan olevalla aseella kiusaajansa ja klovnimaskissa kotiin palaava Artur pakenee paikalta. Tavallinen kansa ottaa kuitenkin sankarikseen tuntemattoman pellenaamaritappajan. Mielenosoituksissa, jotka muuttuvat mellakoiksi, ihmiset kantavat pellenaamareita.

Kaupungin herravihan keskeinen kohde on miljardööri Thomas Wayne, jota Arturin äiti väittää poikansa isäksi. Köyhälistöstä vähät piittaava Wayne on pyrkimässä Gotham Cityn pormestariksi. Öykkäri johtaja on siis tulevan Batmanin, Bruce Waynen isä.

Elokuvan hätkähdyttävin ilmestys on Phoenix, joka on laihduttanut itsensä pääroolia varten luurankomaiseksi. Tähän kuntoon mies on päässyt niukalla kasvipitoisella ruokavaliolla. Phoenix tekee fyysisesti hurjan roolisuorituksen ja monet ovat ehtineet povata hänelle jo parhaan miespääosaan Oscaria. Monien mielestä elokuva ei sitä kuitenkaan ansaitse, pelätään jopa sen antavan inspiraatiota keskuudessamme eläville häiriintyneille miehille.

Tarina siis kuvaa Gotham Citya ennen Batmanin ja Jokerin yhteenottoja. Elokuvaa voisi tulkita ehkä myös niin, että maailma tarvitsee Batmania, joka puolustaisi ja tukisi kiusattuja yksinäisiä miehiä - ehkäpä näin voitaisiin ehkäistä jopa Kuopion verityön tapaisi hirmutekoja?

4, 35 tähteä.

*

Viikolla 40 ensi-iltansa iltansa saava Zaida Bergrothin ohjaama Marian paratiisi -elokuva ammentaa unisaarnaaja Maria Åkerblomin erikoisesta elämästä. Elokuva perustuu osittain tositapahtumiin, mutta aikajännettä ja monia yksityiskohtia on muutettu.

Maria Åkerblom (1898-1981) on hämmästyttävä tapaus Suomen historiassa. Hän rakensi ympärilleen kultin, jossa hänen sanomaansa uskovat lahjoittivat omaisuutensa lahkolle, eli Marialle ja kultin jäsenet seurasivat karismaattista johtajaansa uskollisesti loppuun saakka. Elokuva kertoo sen vaiheen, kun Maria opetuslapsineen poistuu Kokkolasta ja perustaa yhteisön Helsingin Meilahteen Villa Toivolaan.

Åkerblomin elämä on elokuvansa ansainnut. Naisen tarinasta löytyy kaikkea, murhayrityksiä, petoksia, ihmisten manipulointia, että huikeita vankilapakojakin. Niinpä on harmi, että Bergrothin elokuva jää varsin latteaksi. Se on pätevästi ohjattu, mutta ikävästi perisuomalaiseen tyyliin jähmeää epookkia. Elokuva jättää myös hieman epäselvän kuvan Åkerblomin henkilöhistoriasta ja sen vuoksi tarina ei välttämättä aukea katsojalle, joka ei tunne unisaarnaajan historiaa.

Pihla Viitala tekee kuitenkin hyvän roolin Åkerblomina, jolla on kylmäverisyyttä ja taitoa pitää ihmisiä otteessaan. Opetuslapsi Salomen roolissa puolestaan onnistuu Satu-Tuuli Karhu tulkitsemaan uskollisen lahkolaisen sielunmaisemaa, johon alkaa kasvaa epäilyksen varjoja.

Åkerblom tuomittiin lopulta kahdeksaksi vuodeksi kuritushuoneeseen. Koiria rakastanut Maria ryhtyi vapauduttuaan koirien kasvattajaksi. Åkerblom kuoli 1981 Helsingissä ja Villa Toivolan talo on edelleen olemassa. Elokuvassa rakennuskohtaukset ovat kuvattu tosin Virossa.

2.75 tähteä.

Juhani Styrman

https://www.rivierakallio.fi/Event/13997/

 

 

Kallion kulttuuriverkosto

Aikaisempia kirjoituksia

Kallion kulttuuriverkosto

Kallion Kulttuuriverkosto ry (KKV) on kaupunkikulttuuriyhdistys, joka tukee Kallion alueella vaikuttavien toimijoiden verkostoitumista ja samalla edistää ja kehittää monipuolista kaupunkikulttuuria. KKV pyrkii toimimaan luovalla ja raikkaalla tavalla ja  tuomaan esiin uusia näkökulmia. Kulttuuriverkoston tavoite on myös saada konkreettisia tuloksia aikaan sosiaalisesti ja henkisesti rikkaamman asuinympäristön puolesta.

KKV:n näkyvintä toimintaa ovat kaupunkifestivaalien ”Kallio Kukkii” ja ”Kallio Kipinöi” organisointi. Lisäksi Kulttuuriverkostolla on yhteistyöhanke ”Kallion Kävelyfestivaali”  Kohtaamispaikka Myötämäen kanssa.  Kävelyfestivaali on tapahtuma, jossa toteutetaan teemallisia ja opastettuja kävelykierroksia Kalliossa ja sen lähialueella kerran kuukaudessa. Kallion Kulttuuriverkosto on palkittu vuonna 2009 Radio Helsingin ja HS:n Nyt-liitteen Unelmien Helsinki-palkinnolla: ”KKV on tehnyt Helsingin paremmaksi paikaksi asua ja elää.”

www.kallionkulttuuriverkosto.fi

Uusimmat mielipiteet