Kallion kulttuuriverkosto

Naistenmies Leonard ja teinienrgiaa Pudasjärveltä

Laulu, kauniit naiset ja huumeet olivat erottamattomia Leonard Cohenin elämässä 1960- ja 70-luvuilla.

Cinemanse

Marianne & Leonard: Sanoja rakkaudesta kertoo Leonard Cohenin elämäntarinaa, jossa riitti naisia, mutta tärkein oli Marianne, vaikka jäi sivuosaan. Viikolla 41 saa ensi-iltansa myös ilahduttavan raikas kotimainen nuorisoelokuva Diva of Finland.

Kanadalainen laulaja-lauluntekijä Leonard Norman Cohen on yksi populaarimusiikin ikonisimmista hahmoista. Cohen aloitti uransa 1950-luvulla runoilijana ja kirjailijana mutta siirtyi etupäässä laulaja-lauluntekijäksi 1960-luvulla.

Cohen debyyttialbumi ilmestyi vuonna 1967 ja levyn tunnetuimpia lauluja oli So Long, Marianne. Laulu kertoo todellisesta henkilöstä, norjalaisesta Marianne Ihlenista. Cohen ja Ihlen tapasivat Kreikkaan kuuluvalla Hydran saarella 1960-luvun alussa. Nick Broomfieldin dokumenttielokuva Marianne & Leonard: Sanoja rakkaudesta kertoo heidän tarinansa.

Hydran saari oli eräänlainen vapaan rakkauden hippimäinen paratiisi, joka veti puoleensa 1960-luvulla monia taiteilijoita, muusikoita ja muita boheemeja tyyppejä. Saarella alkoi myös Mariannen ja Leonardin kumppanuus, joka kesti heidän elämän loppuun saakka, vaikka yhteiselo fyysisesti jäi jopa yllättävänkin lyhyeksi.

Kaksikon rakkaussuhde ei ollut helppo. Marianne oli eronnut nainen, jolla oli pieni poika. Uransa alussa oleva taiteilija taas ei halunnut sitoutua. Cohenilla oli kotimaassaan Kanadassa myös toinen vakituinen suhde, Hydralla mies eli vain osan ajastaan.

Elokuva todistaa, että Cohen oli naistenmies, jolle jopa irtosuhteiden metsästys oli suorastaan pakkomielle. Suositulla ja komealla laulajalla oli valtava fanijoukko ja naisia siis riitti. Cohenilla oli lähes jokaisessa konserttikaupungissa tyttöystäviä odottamassa ja kiertueiden aikana petikumppanit vaihtuivat liukuhihna tahtia.

Jos Cohen kaatoi naisia kuin heinää, niin yhtä kovaan tahtiin mies tempoi myös huumeita kehoonsa. Cohen ja bändin jäsenet olivat dokumentin mukaan huumeiden vaikutuksen alaisena lähes aamusta iltaan, ja konsertit esitettiin täydessä pöllyssä.

Elokuva on myös ohjaaja Nick Broomfieldin tarina. Brittiohjaaja asui niin ikään 1960- ja 1970- lukujen vaihteessa Hydralla ja tunsi hyvin Ihlenin. Tämä henkilökohtainen näkökulma tuo elokuvaan aivan uuden kiinnostavan lisänsä.

Broomfield yhdistelee mainiosti vanhaa arkistomateriaalia sekä Cohenin ja Ihlenin tunteneiden haastatteluja ja dokkari etenee alusta loppuun vetävästi. Pääpaino on uran alkuvuosikymmenissä, mutta sivutaan myös Cohenin myöhempiä vaiheita, muun muassa luostarivuosia ja uutta tulemista. Cohen lähetti Mariannelle loppuun saakka konsertteihinsa lipun.

Elokuvan loppu kertoo paljon kaksikon suhteesta. Kun Ihlen oli kuolemaisillaan leukemiaan vuonna 2016, Cohen lähetti hänelle viestin: ”Olen vain hieman takanasi, riittävän lähellä koskettamaan kättäsi”. Cohen kuoli noin kolme kuukautta Ihlenin jälkeen.

3,80 tähteä

*

Diva of Finland -elokuvan tapahtumapaikka on talvinen Pudasjärvi ja elokuva on samalla Maria Veijalaisen esikoisohjaus ja ilahduttava sellainen, hän myös vastaa tarkkanäköisestä käsikirjoituksesta.

Kaikin puolin lahjakas Henna (Suvi-Tuuli Teerinkoski) haluaisi lukion jälkeen Lontooseen, tai ainakin Helsinkiin. Pikkupaikkakunnan asenneilmapiirissä se on helpommin sanottu kuin tehty -"ei kai nyt sentään Helsinkiin, eikös Oulu olisi ihan hyvä paikka", neuvoo koulun opettaja.

Kylmän talvinen Pudasjärvi ei tosiaan näyttäydy elokuvassa minään luovuuden kehtona. Ylioppilaskirjoitukset ja sen kautta avautuvat mahdollisuudet antavat virtaa Hennalle. Mutta sitten kaikki muuttuu: luokkaan tulee uusi oppilas, vantaalainen Silja (Linda Manelius), tulokas viekin äkkiä kaikkien huomion.

Uusi oppilas keikauttaa asetelmia, lahjakas Henna ei olekaan enää keskipiste, koko koulun sosiaalinen elämä vaikuttaa pyörivän nyt hurmaavan Siljan ympärillä ja Hennan valtaa kateus. Kaupunkiin on tulossa myös Diva of Finland -laulukisan karsinnat ja nyt ”kilpailija” sotkee myös Hennan suunnitelmia kisaan.

Veijalainen kuvaa elokuvassaan hyvin nuorten ihmissuhdekuviota: kuinka nopeasti voi tippua suosikista hylkiöksi ja sitä ettei mustasukkaisuus johda yleensä mihinkään hyvään. Diva of Finland -elokuva onnistuu vangitsemaan uskottavasti lukioikäisten mielenmaisemaa ja ihmissuhdekuvioita.

Suvi-Tuuli Teerinkoski on uusi raikas näyttelijä löytö jolla on luontaista karismaa. Muutkin nuoret näyttelijät ovat mainioita. Maria Veijalaisen ensimmäisessä pitkässä elokuvassa näkyy muutamia valuvikoja, lähinnä tarinankuljetuksessa, se takeltelee ja hajoilee paikoitelle, mutta se on pientä - Diva of Finland on vallan mainio elokuva.

3, 50 tähteä

Juhani Styrman

https://www.rivierakallio.fi/Event/14065/

Kallion kulttuuriverkosto

Aikaisempia kirjoituksia

Kallion kulttuuriverkosto

Kallion Kulttuuriverkosto ry (KKV) on kaupunkikulttuuriyhdistys, joka tukee Kallion alueella vaikuttavien toimijoiden verkostoitumista ja samalla edistää ja kehittää monipuolista kaupunkikulttuuria. KKV pyrkii toimimaan luovalla ja raikkaalla tavalla ja  tuomaan esiin uusia näkökulmia. Kulttuuriverkoston tavoite on myös saada konkreettisia tuloksia aikaan sosiaalisesti ja henkisesti rikkaamman asuinympäristön puolesta.

KKV:n näkyvintä toimintaa ovat kaupunkifestivaalien ”Kallio Kukkii” ja ”Kallio Kipinöi” organisointi. Lisäksi Kulttuuriverkostolla on yhteistyöhanke ”Kallion Kävelyfestivaali”  Kohtaamispaikka Myötämäen kanssa.  Kävelyfestivaali on tapahtuma, jossa toteutetaan teemallisia ja opastettuja kävelykierroksia Kalliossa ja sen lähialueella kerran kuukaudessa. Kallion Kulttuuriverkosto on palkittu vuonna 2009 Radio Helsingin ja HS:n Nyt-liitteen Unelmien Helsinki-palkinnolla: ”KKV on tehnyt Helsingin paremmaksi paikaksi asua ja elää.”

www.kallionkulttuuriverkosto.fi

Uusimmat mielipiteet