Päätoimittaja KannalaKirjoittaja on Helsingin Uutisten päätoimittaja.

Aloituspaikkojen määrä on lääke lääkäripulaan ja palkkatasoon

(PÄÄKIRJOITUS) Lääkärivajeesta kärsivä Helsinki nostaa palkkoja, vaikka moni ei tee nytkään täyttä työviikkoa – "Intohimoinen urheilija saattaa haluta käyttää yhden päivän treenaukseen"

Näin otsikoimme juttumme keskiviikkona 23. lokakuuta. Kyse on siitä, että Helsinki ei ole päässyt eroon kaupunkia riivaavasta lääkäripulasta. Pulaa on sekä kouluterveydenhuollon lääkäreistä että terveysasemien lääkäreistä.

Helsingin Uutisiin tulleen yhteydenoton mukaan esimerkiksi Suomalaisessa Yhteiskoulussa on jouduttu luopumaan joillain luokka-asteilla tehtävistä koululääkärin tarkastuksista.

Helsingin terveysasemien johtajalääkäri Timo Lukkarinen kertoo, että koululääkäreiden vakansseja on 30, joista puuttuu neljä. Käytännössä vaje on suurempi, sillä moni lääkäri tekee osa-aikaisesti töitä, esimerkiksi nelipäiväistä viikkoa.

Terveysasemilla on tällä hetkellä noin 50 lääkärin vajaus ja täyttämättömiä vakansseja on 35.

Lukkarisen mukaan kokeneita yleislääkäreitä on jäämässä paljon eläkkeelle, mikä aiheuttaa osaamisvajetta. Kokemuksen karttuminen käytännön työssä vie aikaa.

Hetkinen, kiinnitetäänpä huomiota siihen, että moni lääkäri tekee osa-aikaisesti töitä, esimerkiksi nelipäiväistä viikkoa. "Vapaa-aikaa ja perheaikaa arvostetaan jatkuvasti enemmän. Joku intohimoisesti urheilua harrastava saattaa haluta käyttää yhden päivän treenaukseen", Lukkarinen kertoi haastattelussamme.

Työnantaja voisi periaatteessa vaatia täyden työviikon tekemistä, mutta alalla on työntekijän markkinat. Lisäksi lääkäreiden palkkaa ollaan nostamassa ensi vuonna, kun kaupunki kehittää terveydenhuollon palkkoja. Palkkaan tulee lisää 250 euroa kuussa.

Lääkäriliiton tilastojen mukaan eläköityvien lääkäri-ikäluokkien koko on 2020-luvulla keskimäärin noin 600. Nykyisin sisäänotto koulutukseen on noin 750 vuodessa, mutta vielä vuonna 2013 uusia lääkäriopiskelijoita aloitti noin 600.

Aloituspaikkoja pitäisi edelleen lisätä ja nopeasti. Koulutukseen menevä raha maksaisi itsensä nopeasti takaisin, kun lääkäreiden palkkataso alkaisi pudota. Samalla normaali, kokoaikainen työviikkokin alkaisi taas muiden ammattilaisten tavoin maittaa. Vielä suurempi taloudellinen hyöty tulisi, kun jonot olisivat lyhyempiä ja potilaiden vaivat saataisiin nykyistä aiemmin kuriin.

Toki pitää myös tarkastella, kuinka paljon pienenevistä nuorista ikäluokista löytyy halukkuutta ja potentiaalia lääkärikoulutukseen, kun samaan aikaan vanhenevan väestön hoidon tarve kasvaa. Hankala yhtälö.

Päätoimittaja Kannala

Aikaisempia kirjoituksia

Uusimmat mielipiteet