Kallion kulttuuriverkosto

Työläisperheen päiväkirja

Pieniä onnen hetkiä työläisperheen karussa arjessa. Lisa Jane ( Katie Proctor) on päässyt lähetti-isä Rickyn mukaan kuljetusauton kyytiin.

 

Joss Barratt

Ikämiehet ovat auttamattomasti menneen talven lumia ja ovat pudonneet myös kärryiltä maailmanmenosta ja pysyköön siis kiikkustuoleissaan, sanotaan. Saattaahan se olla niinkin, mutta ei päde ehkä ihan kaikkiin, esimerkkinä tästä brittiohjaaja Ken Loach 83 vee. Konkari ohjaaja on kerännyt 50 vuoden aikana melkoisen joukon palkintoja ja arvostelumenestyksiä vyölleen. Monet oletti, että Cannesin voitto Minä, Daniel Blake-filmillä (2016) oli se uran huippu - mutta ei - Loach pistää vieläkin paremmaksi uutuudellaan Kiitos tilauksesta.

Loach tunnetaan Britannian poliittisen- ja taloudellisen järjestelmän tarkkanäköisenä kriitikkona. Kiitos tilauksesta jatkaa teemaa pienyrittäjyydellä, johon monen työttömän on pakko tarttua vaihtoehtojen puutteessa. Nyt ollaan finanssikriisin jälkeisessä ajassa, jossa työntekijöiden oikeudet ovat kaventuneet entisestään.

Elokuva kertoo tavallisen oloisen kaksilapsisen työläisperheen Ricky (Kirs Hitchen) ja Abby (Debbie Honeywood) Turnerin ja lastensa tarinaa. Ohjaaja on yhdessä käsikirjoittaja parinsa Paul Lavertyn kanssa vahvasti kiinni tässä ajassa. Elokuva tarkastelee työmaailmaa nyt niin muodikkaan keikkatalouden näkökulmasta jonka uhriksi Turnerin perhe elokuvassa ajautuu.

Perheen äiti Abby työskentelee kotihoitajana. Ricky löytää puolestaan uuden työpaikan lähettifirmasta, joka mainostaa, että "olet itsesi herra". Sekalaisia duunarihommia tehnyt Ricky tarttuu tilaisuuteen, jossa ei tarvitse olla "toisten pompoteltavana". Mutta se vaatii uhrauksia, Abby joutuu luopumaan työssään lähes välttämättömästä autostaan, sillä rahoitetaan nyt Rickyn pakettiautoa, koska itsenäisyyden edellytys kuljetusfirmassa on oma auto. Katastrofin ainekset alkavat olla ilmassa jo muutenkin velkaiselle perheelle, kun lisäksi Abby joutuu nollatuntisopimuksen armoille.

Keikkatalous on piilotettu kauniisti franchise-yrittäjä nimikkeen alle. Se on kuitenkin työntekijälle äärimmäisen julma maailma. Siinä kaikki riskit ovat sävytetty duunarien niskaan. Esimerkiksi Ricky on kuin yksityisyrittäjä, jos et pääse töihin, tuuraaja on itse hoidettava, tai sanktioita seuraa, mutta jos kovasti painaa töitä: palkoille kyllä pääsee.

Franchise-yrittäjyyttä Loachin kuvaa nykyajan liukuhinatyöksi, jossa viivakoodiskannerista on tullut uuden ajan kapitalismin symboli. Skanneri näyttää kuinka paljon Ricky on jakanut paketteja ja onko se tehty ajallaan. Jos paketit myöhästyvät, se tietää sakkoja ja kuljettaja on pahimmillaan velkaa työnantajalleen. Kiitos tilauksesta -elokuva on työmarkkinarealismia synkimmillään.

Ricky tekee kaikkensa, mutta on selvää, että uudella yrittäjällä on vaikeuksia. Pian ahkerat vanhemmat ovat suurimman osan vuorokaudesta työssä. Abby työpäivät venyt suorastaan kohtuuttomiksi, kun hän joutuu nyt kulkemaan asiakkaidensa luokse julkisilla. Perheen sisällä hermot alkavat kiristyä, eikä lapsista huolehtimiseen jää tarpeeksi aikaa, vaikka yrittävät tehdä sen niin hyvin kuin vain näissä olosuhteissa voivat.

Kiitos tilauksesta on suorastaan sydämessä tuntuvaa draamaa, jossa jokainen päähenkilöille sattunut uusi takaisku tulee aina katsojan iholle saakka.  Loach ei kuitenkaan piehtaroi synkistelyssä ja epäonnistumisissa, vaan kuvaa myös perheen pieniä ilonhetkiä suorastaan uskomattomalla lämmöllä, joka saattaa tuoda roskan jopa katsojan silmään.

Loachin ohjaus on aina osiensa summa ja sen kruunaa hieno näyttelijätyö. Ohjaajalle tyypilliseen tapaan näyttelijät ovat ei-ammattilaisia. Kirs Hitchen on koulutukseltaan putkimies ja teatteriharrastaja. Debbie Honeywood on puolestaan kouluavustaja. Molemmat ovat äärettömän luontevia rooleissaan, varsinkin Honeywoodin sympaattinen roolisuoritus on vakuuttava. Myös lapset Katie Proctor ja Ryhs Stone ovat rooleissaan uskottavia.

Kiitos tilauksesta on käytännönläheistä juonenkuljetusta ja loppuun asti hiottua tarinaa, mutta samalla se on elämänmakuista draamaa siitä millaista on olla duunari yhteiskunnassa, josta pyritään poistamaan kaikki turvaverkostot ihmisten ympäriltä vapaan yrittämisen nimissä.

5 tähteä

Juhani Styrman

 

https://www.rivierakallio.fi/Event/14261/

 

Kallion kulttuuriverkosto

Aikaisempia kirjoituksia

Kallion kulttuuriverkosto

Kallion Kulttuuriverkosto ry (KKV) on kaupunkikulttuuriyhdistys, joka tukee Kallion alueella vaikuttavien toimijoiden verkostoitumista ja samalla edistää ja kehittää monipuolista kaupunkikulttuuria. KKV pyrkii toimimaan luovalla ja raikkaalla tavalla ja  tuomaan esiin uusia näkökulmia. Kulttuuriverkoston tavoite on myös saada konkreettisia tuloksia aikaan sosiaalisesti ja henkisesti rikkaamman asuinympäristön puolesta.

KKV:n näkyvintä toimintaa ovat kaupunkifestivaalien ”Kallio Kukkii” ja ”Kallio Kipinöi” organisointi. Lisäksi Kulttuuriverkostolla on yhteistyöhanke ”Kallion Kävelyfestivaali”  Kohtaamispaikka Myötämäen kanssa.  Kävelyfestivaali on tapahtuma, jossa toteutetaan teemallisia ja opastettuja kävelykierroksia Kalliossa ja sen lähialueella kerran kuukaudessa. Kallion Kulttuuriverkosto on palkittu vuonna 2009 Radio Helsingin ja HS:n Nyt-liitteen Unelmien Helsinki-palkinnolla: ”KKV on tehnyt Helsingin paremmaksi paikaksi asua ja elää.”

www.kallionkulttuuriverkosto.fi

Uusimmat mielipiteet