Kallion kulttuuriverkosto

Kaurismäen elokuvakameran jäljillä itäisessä laitakaupungissa

M (Markku Peltola) kohtaa Irman (Kati Outinen): Mies vailla menneisyyttä -elokuvan yksi ikonisimmista kohtauksista on kuvattu Päääskylänrinteessä.

© Sputnik oy / Malla Hukkanen

Kallion kävelyfestivaalin kävelyopas kulkee Mies vailla menneisyyttä -elokuvan  jalanjäljissä ja lopussa ollaan toivon tuolla puolen.

Aki Kaurismäen tie Suomen kansainvälisesti tunnetuimmaksi elokuvaohjaajaksi alkoi vuonna 1983 elokuvalla Rikos ja rangaistus.

Elokuva alkaa pitkällä kohtauksella Helsingin kaupungin teurastuslaitokselta, jossa kamera seuraa elokuvan päähenkilön Antti Rahikaisen (Markku Toikka) työpäivää. Näin Kaurismäki löysi jo heti ensimmäiseen elokuvaansa Helsingin laitakaupungin estetiikan.

Nyt suomalaisen kaupunkikävelykulttuurin aivan uudelle tasolle vienyt Kallion Kulttuuriverkoston kävelyfestivaali on julkaissut yhdistyksen ja kävelyjen keskeisen voimahahmon Juhani Styrmanin johdolla kävelyoppaan, joka esittelee Helsinkiä Aki Kaurismäen elokuvien kuvauspaikkojen kautta, pysytellen kuitenkin "itäisessä laitakaupungissa".

Esitteen keskeisimpänä elokuvan on tietenkin Mies vailla menneisyyttä (2002).

Sen lisäksi opas esittelee kahdeksan muuta Kaurismäen elokuvaa, joita on kuvattu itäisessä kantakaupungissa. Mestariohjaajan kuuluisinta elokuvaa kuvattiin suorastaan laitakaupungin viimeisellä rajalla Vanhakaupunginlahden joutomailla ja ränsistyvien varastohallien keskellä.

– Mies vailla menneisyyttä -elokuvan ranta- ja teollisuusmaisemat ovat elokuvasta muuttuneet lähes täysin tunnistamattomaksi. Elokuvan kuvauspaikat ovat kadonneet parhaillaan rakenteilla olevan Kalasataman kaupunginosan perustusten alle. Näin Kaurismäki tuli mestariteoksena sivutuotteena dokumentoineeksi filmille kappaleen katoavaa helsinkiläistä teollisuusmiljöötä, Styrman sanoo.

Elokuvan keskeisen tapahtumapaikan, köyhälistön asuttaman konttikylän maiseman vielä tunnistaa. Tuulen pieksämä nimenkärki, joka työntyy Vanhankaupunginlahdelle, on nyt kuitenkin täydellistä periferiaa. Konttikylä, jossa myös Mies, eli M, löysi elämälleen uuden suunnan oli lavastus. Elokuvan aikoihin alue oli lähinnä korjaamo- ja varastoaluetta, jonka paikkeilla on vuosina 1888- 1928 toiminut yli 500 henkeä parhaimmillaan työllistänyt Verkkosaaren höyrysaha.

–  Miehen tie -kävelyreitti kulkee myös Kallion ja Sörnäisten puolella, siellä elokuvan maisemat tuunistaa helpommin. -Muun muassa Pääskylänrinteessä kuvatut paikat ovat säilyneet lähes muuttumattomina. Jopa niin hyvin, että niitä voisi esittää suojelukohteeksi suomalaisena kansallismaisemana, onhan ne näkymät tulleet tutuiksi ympäri maailmaa parin miljoonan silmäparin näkemänä, Styrman visioi.

Kulttuurinmoniosaaja Juhani Styrman tunnetaan persoonallisena kaupunkioppaana. Opastausta näkyy esitteen teksteissä, opastyyliin hän liittää kuvauspaikat laajempaan paikallishistoriaan. Oppaan kautta nousee esiin muun muassa niiden rakennusten arkkitehtejä, jotka päätyivät osaksi Kaurismäen elokuvien maailmaa.

Mies vailla menneisyyttä -elokuvasta kertovalla kävelyreitillä on 11 kohdetta.

Reitti alkaa Vallilasta, kulkee Helsinginkadun kautta Sörnäisiin ja päätyen Verkkosaaren maisemiin. Muita Kaursimäki elokuvien kuvauspaikkoja oppassa on 20. Esitteen sivuilla käydään tietenkin myös kulttimaineessa olevan Calamri Union -elokuvan tarunhohtoisilla kuvauspaikoilla.

Miehen tie-kävelyopas päättyy Kaurismäen viimeisimpään ohjaukseen Toivon tuolla puolen, joka sai ensi-iltansa 2017.

Elokuvaan liittyy tarina: Styrman oli aikeissa tehdä esitteen jo vuonna 2016. Suunnitelmat muuttuivat, kun Kaurismäen tuotantotiimiin Haije Tulokas kertoi Styrmanille, että Toivon tuolla puolen elokuvan kuvaukset ovat alkaneet ja "sitä jopa kuvataan Kallion kulmilla". Opas jäi odottamaan elokuvan valmistumista ja niinpä oppaan avulla voi kulkea nyt myös Kallion kulmilla Toivon tuolla puolen reitillä.

24.11. Klo 15.00 Kallion kävelyfestivaali: Miehen tie ja muita Aki Kaurismäen elokuvien kuvauspaikkoja itäisessä laitakaupungissa opasesitteen julkaisutilaisuus. Kalliolan auditorio, Sturenkatu 11 (Oppaan myynti: kallionkulttuuriverkosto.fi/verkkokauppa ja taideliike Kamiter Ars, Helsinginkatu.6).

Herkko Kaipainen

 

Kallion kulttuuriverkosto

Aikaisempia kirjoituksia

Kallion kulttuuriverkosto

Kallion Kulttuuriverkosto ry (KKV) on kaupunkikulttuuriyhdistys, joka tukee Kallion alueella vaikuttavien toimijoiden verkostoitumista ja samalla edistää ja kehittää monipuolista kaupunkikulttuuria. KKV pyrkii toimimaan luovalla ja raikkaalla tavalla ja  tuomaan esiin uusia näkökulmia. Kulttuuriverkoston tavoite on myös saada konkreettisia tuloksia aikaan sosiaalisesti ja henkisesti rikkaamman asuinympäristön puolesta.

KKV:n näkyvintä toimintaa ovat kaupunkifestivaalien ”Kallio Kukkii” ja ”Kallio Kipinöi” organisointi. Lisäksi Kulttuuriverkostolla on yhteistyöhanke ”Kallion Kävelyfestivaali”  Kohtaamispaikka Myötämäen kanssa.  Kävelyfestivaali on tapahtuma, jossa toteutetaan teemallisia ja opastettuja kävelykierroksia Kalliossa ja sen lähialueella kerran kuukaudessa. Kallion Kulttuuriverkosto on palkittu vuonna 2009 Radio Helsingin ja HS:n Nyt-liitteen Unelmien Helsinki-palkinnolla: ”KKV on tehnyt Helsingin paremmaksi paikaksi asua ja elää.”

www.kallionkulttuuriverkosto.fi

Uusimmat mielipiteet