Kallion kulttuuriverkosto

Arkkitehdit kisasivat Elannon tehdaskorttelista

Arkkitehtien Jarl Eklundin ja Einari Sjöströmin t nimeltä "Sampo" voitti Elannon suunnittelukilpailun vuonna 1919.

Elanto-lehti 1919

Monumentaalisista suunnitelmista suurin osa jäi lopulta vain paperille.

Joukko helsinkiläisiä leipureita perusti syksyllä 1905 oman osuuskunnan, pian se tunnettiin nimellä Elanto. Osuuskunnan tavoitteena oli leipoa "puhdasta leipää" ja myydä tuotteitaan kohtuuhintaan kasvavan Helsingin tarpeisiin. Heti perustamisensa jälkeen osuuskunta hankki itselleen kokonaisen korttelin Sörnäisistä, Itäisen Viertotien varrelta, eli nykyinen Hämeentie 11.

Tuotanto aloitettiin korttelin vanhoissa puutaloissa, joissa osassa jopa vielä asuttiin. Kasvava leipomotoiminta tarvitsi kuitenkin kipeästi uuden leipomon ja niinpä tontille nousi vuonna 1907 rakennusmestari Heikki Kaartisen suunnitelema uusi leipomorakennus. Kaartinen sai suunnitella laajenevan Elannon tarpeisiin vielä meijerin, joka valmistui vuonna 1912.

Elanto nousi nopeasti merkittäväksi yleishelsinkiläiseksi liikkeeksi ja kasvu vaati uusi investointeja Sörnäisten kortteliin. Elannon oli saanut luottoarkkitehdikseen Väinö Vähäkallion, joka teki ensimmäiset suunnitelmat Elannon uudesta tehdasalueesta. Vähäkallion ehdotukset jäivät tässä vaiheessa paperille, sillä Elanto teki vuonna 1917 päätöksen Elannon tehdasalueen arkkitietuurikilpailusta. Maailmanlaajuinen epävarma taloustilanne lykkäsi kisan aloitusta kuitenkin vuoteen 1919.

Kilpailu herätti arkkitehtipiireissä laajaa huomiota, olihan se vasta toinen tuotantolaitoksia koskeva arkkitehtuurikilpailu Suomessa, ensimmäinen oli järjestetty Tampereella vuonna 1916. Elannon kilpailuohjelmassa lueteltiin tehdasalueen toiminnoiksi: keskusvarasto, leipomo, meijeri, makkaratehdas, kaljapanimo, "vesitehdas", säilyketehdas ja pesulaitos. Tavoitteena oli "kortteli rakennetaan mahdollisimman täyteen rakentamisjärjestyksessä määrättyyn korkeuteen".

Kilpailu ja lopulta sen tulokset olivat myös merkittävä uutinen päivälehdille. Kilpailuraati julisti voittajaksi Jarl Eklundin ja Einari Sjöströmin työn nimeltä "Sampo". Sitä kuvattiin "selväksi ja kehityskelpoiseksi". Kakkossijalle tuli Väinö Vähäkallion työ "Osuutta". Tuomariston mielestä se oli "erittäin selvä halparakenteinen sovitus, joka tyydyttää käytännöllisiäkin vaatimuksia". Kolmas kisassa oli arkkitehti veljesten Jussi ja Toivo Paatelan ja rakennusmestari F.A. Virran ehdotus.

Kisa ei ollut tällä selvä. Elannon hallitus kritisoi kilpailun tulosta, sen mielestä siinä ei oltu ymmärretty "tehdaslaitoksen laatua ja tarpeita" ja osa jäsenistä kannatti Vähäkallion ehdotusta. Lopulta palkintolautakunta suositteli, että "toisen palkinnon voittanut ehdotus voitaisiin ottaa toteutuksen pohjaksi", näin Vähäkalliosta tuli Elannon tehdaskorttelin toteuttava arkkitehti.

Uuden tehdaskorttelin työt alkoivat keskusvaraston toteutuksella, se valmistui vuonna 1920. Rakennus oli moderni, sen erikoisuuksia oli muun muassa se, että siitä voidaan purkaa seinät kajoamatta rakennusrunkoon. Leipätehdas ja mylly valmistuivat 1924 ja sitä mukaa muutkin tuotantolaitokset. Elannon tuotantokortteli sai lopullisen muotonsa, kun hallintorakennus valmistui vuonna 1928. Tehdaskorttelia täydennettiin vielä lisärakentamisella 1950-luvulla.

Väinö Vähäkallion lopullisesti toteutuneessa työssä ei ole juurikaan mitään tunnistettavaa vuoden 1919 kilpailutyöstä. Suunnitelmat muuttivat vielä pitkin 1920-lukua. Merkittävintä on se, että Vähäkallion unelma umpinaisesta tehdaskorttelista, jossa tuotantolaitokset ja hallintorakennus kehystävät korttelin joka puolelta jäi toteutumatta.  Kortteliin jäi vanhasta rakennskannasta Hämeentien varrelle entinen tulitikkutehdas (1874) ja Kaartisen suunnittelema leipomo.

Juhani Styrman

 

(Keskeinen lähde: Aino Niskanen: Väinö Vähäkallio ja hänen toimistonsa, TKK 2005)

 

 

Kallion kulttuuriverkosto

Aikaisempia kirjoituksia

Kallion kulttuuriverkosto

Kallion Kulttuuriverkosto ry (KKV) on kaupunkikulttuuriyhdistys, joka tukee Kallion alueella vaikuttavien toimijoiden verkostoitumista ja samalla edistää ja kehittää monipuolista kaupunkikulttuuria. KKV pyrkii toimimaan luovalla ja raikkaalla tavalla ja  tuomaan esiin uusia näkökulmia. Kulttuuriverkoston tavoite on myös saada konkreettisia tuloksia aikaan sosiaalisesti ja henkisesti rikkaamman asuinympäristön puolesta.

KKV:n näkyvintä toimintaa ovat kaupunkifestivaalien ”Kallio Kukkii” ja ”Kallio Kipinöi” organisointi. Lisäksi Kulttuuriverkostolla on yhteistyöhanke ”Kallion Kävelyfestivaali”  Kohtaamispaikka Myötämäen kanssa.  Kävelyfestivaali on tapahtuma, jossa toteutetaan teemallisia ja opastettuja kävelykierroksia Kalliossa ja sen lähialueella kerran kuukaudessa. Kallion Kulttuuriverkosto on palkittu vuonna 2009 Radio Helsingin ja HS:n Nyt-liitteen Unelmien Helsinki-palkinnolla: ”KKV on tehnyt Helsingin paremmaksi paikaksi asua ja elää.”

www.kallionkulttuuriverkosto.fi

Uusimmat mielipiteet