VieraskolumniTällä palstalla julkaistaan Helsingin Uutisten kolumnivieraiden kirjoituksia. Vieraat edustavat monipuolisesti politiikkaa, elinkeinoelämää, urheilua, kulttuuria ja kolmatta sektoria.

Leveämmät hartiat vai laajemmat helmat

Ritva Viljanen

 

On joitakin hokemia, joihin melko pian kyllästyy. Minulle painokkaasta ilmaisusta: tarvitaan leveämmät hartiat, on tullut sellainen. Kuin huomaamatta tilanteessa, jossa koetaan tarvittavan vahvuutta ja isoja tekoja, käytetään maskuliinisia ilmaisuja. No, näyttää siltä, että Vantaan ja Keravan yhteinen maakunta on etenemässä. Molemmissa on naiskaupunginjohtaja. Olisiko sittenkin asiallisempi ilmaisu niin meille kuin nykyiselle hallituksellekin, että tarvitsemme laajemmat helmat.

Uudenmaan erillisratkaisussa ei lopulta ollut paljon liikkumavaraa. Hallitusohjelman lähtökohdat ja kiireellinen aikataulu johtivat siihen, ettei kuntapohjaista mallia ehditty tarkastella. Väitettiin sen olevan perustuslain vastainen. Tosin huomiotta jäi, että perustuslakivaliokunta taannoisessa lausunnossaan ei sulkenut pois kuntapohjaisen mallin mahdollisuutta. Vain Helsingin osalta kuntapohjainen malli ei sosiaali- ja terveysministeriön mukaan muodostanut perustuslaillista ongelmaa. Miksi näin, se jäi meille arvoitukseksi.

Olemme nyt uuden edessä. Vielä emme näe, miten maakuntauudistus korjaa työvoimapulan erityisesti pääkaupunkiseudulla ja poistaa jonot palveluihin. Rahoitusmallista emme ole nähneet mitään versiota. Riskinä on, että suuret kaupungit menettävät eniten. Vantaa maksaa muille kunnille jo nyt vuosittain noin 40 miljoonaa euroa verotulon tasausta.

Vantaa on ollut vuosien ajan Suomen nopeimmin kasvava kaupunki Espoon ohella ja siksi huoli on suuri. Muuttoliike kaupunkeihin, erityisesti pääkaupunkiseudulla ei lopu maakuntauudistukseen. Espoo ja Vantaa kasvavat yli kaksi kertaa nopeammin kuin Helsinki. Kasvu edellyttää merkittäviä investointeja esimerkiksi päivähoitoon ja kouluihin sekä kuntatekniikkaan ja muuhun infrastruktuuriin.

Olemme jo Keravan kanssa käynnistämässä maakunnan valmistelua siltä osin kuin se kuuluu enää kaupungeille. Entisestä sosiaali- ja terveystoimen palvelusta tulee lähipalvelun sijasta alueellinen palvelu. Todennäköisesti koko Suomen tasolla palveluverkkoa joudutaan saneeraamaan. Uskon, että nyt rakennettava maakunta on pohja myös tulevalle palvelukehitykselle. Todennäköisesti toisen asteen koulutus on seuraavana työlistalla.

Helmat heilumaan. Entä mikä uudelle maakunnalle nimeksi? Vantaan – Keravan maakunta kuulostaa hieman kankealta. Meillä on koko joukko ihmisiä täällä Vantaalla, jotka ovat vakaasti sitä mieltä, että Korso sen nimen pitää olla.

Ritva Viljanen

Kirjoittaja on Vantaan kaupunginjohtaja (sd.)

 

 

 

Vieraskolumni

Aikaisempia kirjoituksia

Uusimmat mielipiteet